

LEHTIKUVA
Emeritusprofessori Matti Virén: ”En tiedä yhtään maata maailmassa, joka olisi ratkaissut talousongelmansa verotusta kiristämällä”
Ay-liikkeen aivoitukset lakko-Suomessa ovat jääneet taloustieteilijä Matti Virénille epäselväksi. Leikkauksia vastustetaan, mutta niistä päättäminen ei kuulu ammattiliitoille. Julkisen sektorin Molokin kita on Suomessa itse asiassa jo kasvun este, eikä verotusta kiristämällä katkaista menojen kasvua.
– Vähän vaikeata ylipäätään on ymmärtää, mistä on kysymys, kommentoi emeritusprofessori Matti Virén meneillään olevaa lakkoaaltoa IRR-TV:n Ajassa-ohjelmassa.
– Nämä Hakaniemen – jos käytän tällaista yleistermiä – aivoitukset ovat jääneet ainakin minulle epäselviksi.
Hakaniemen hiljaisuus päättyi
Edellisen eli Sanna Marinin hallituksen aikana palkat laskivat kutakuinkin 10 prosenttia, mutta Hakaniemessä oltiin hipihiljaa. Nyt siis kaikki on toisin.
– Päällimmäisenä on kysymys siitä, että hallituksen leikkauksia vastustetaan. Mutta kaikella kohtuudella ne eivät kuulu ammattiliitoille.
Hallitus päättää julkisista menoista, ei mikään etujärjestö, Virén muistuttaa. Hän painottaa, että ammattiyhdistysliikkeen perustehtävä on puolustaa jäsentensä ostovoimaa sekä säällisiä työoloja.
Velkaantumisen tilannekuva hakusessa
Valtiolla on tällä hetkellä velkaa jotakuinkin 156 miljardia euroa ja miljardien takaukset vielä kaiken päälle. Velkaantumisen rinnalla valtion omaisuuttakin on myyty merkittävässä määrin.
– Jos valtiota olisi rahoitettu pelkästään velalla, summa olisi huomattavasti isompi.
– Mikä meidän kokonaistilanteemme loppujen lopuksi on, itse asiassa sitä isoa numeroa ei koskaan edes väläytetä käytävässä keskustelussa.
Menojen kasvu jatkuu
Leikkauksista puhutaan, mutta julkisten menojen kasvu jatkuu kaiken aikaa. Virenin mielestä Suomessa ei ole syytä puhua leikkauksista, toisin on vaikkapa Argentiinassa.
– Suomessa ei tapahdu julkisten menojen tasolla yhtään mitään.
Niinpä professorin on vaikeata löytää perusteita lakkoilulle. Toisin olisi, jos julkisia palveluita oikeasti romutettaisiin tai työsopimusjärjestelmää muutettaisiin totaalisesti.
– Ei meillä tapahdu mitään erikoista kansainvälisen perspektiivin näkökulmasta.
Julkinen sektori liian suuri
Suomen kasvun esteenä on Virénin mukaan julkisen sektorin koko, se on liian suuri rasitus tälle väkimäärälle ja kansantaloudelle.
Julkiset menot ovat 60 prosentin luokkaa kokonaistuotannon arvosta ja se on liikaa. Meillä on selässämme ”liian suuri reppu”.
– Kun julkinen sektori kasvaa, se kasvaa joka paikassa.
– Kaikki saavat ja kaikille jaetaan. Tätä on jatkunut nyt 50 vuotta. Seinä alkaa tulla vastaan.
Valtio ei ole taloyhtiö
Valtion menot eivät ole ”annettuja”, Virén muistuttaa. Valtio ei ole asunto-osakeyhtiö, jossa talouden liikkumavara on melko vähäinen. Jos kustannukset nousevat, nostetaan vastikkeita.
– Poliitikot tuntuvat kuvittelevan, että valtio on taloyhtiö. Siellä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin kiristää verotusta.
– En tiedä yhtään ainoata maata maailmassa, joka on ratkaissut talousongelmansa verotusta kiristämällä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kokonaistuotanto poliittinen lakko budjetin tasapaino valtiontalouden kasvu Hakaniemi professori emeritus työnseisaus valtion tulo- ja menoarvio menoleikkaukset ammattiyhdistysliike työolot ostovoima lakko Julkinen talous Ammattiliitot Talouskasvu Matti Virén Julkinen sektori Suomen Perusta Velkaantuminen verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vasenlaita hullaantui velkaan: Holtiton velanotto antoi vauhtia korkopomppuun – jo seuraavan vuosikymmenen taitteessa valtion velkojen korkomenot liki seitsemän miljardia

Oppositiolla heikot eväät julkisen talouden pelastamiseksi: Keskusta ja SDP tarjoavat tyhjää, vihreät haluaa leikata eläkeläisiltä

Teollisuusliiton Aalto vihjaa jo uusilla työtaisteluilla – elinkeinoministeri Rydman: Ay-pomot huolissaan oman valtansa vähenemisestä

Bergbom kehotti poliittisia lakkoilijoita palaamaan töihin: ”On painava syy pelastaa hyvinvointivaltio”

Purra: Liitoille ei anneta veto-oikeutta työmarkkinauudistuksissa – ”Hallituksella on poliittinen mandaatti viedä uudistuksia läpi”

Liitot lietsovat kaaosta – PS: Lopettaako ay-liike poliittiset lakot välikysymyksen myötä?

SAK:n puheenjohtajan julkaisu viestipalvelu X:ssä kuohuttaa – Bergbom: Pitääkö Eloranta todella perussuomalaisia äärioikeistolaisena puolueena?

Seppänen: Lakkoilu ei ole pienituloisista ja työntekijöistä huolehtimista

Valtiovarainministeri Purra: Työn verotuksen kiristäminen ei olisi järkevää
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Pummilla matkustava voi jatkossa välttyä maksulta Tampereella – Vigelius tyrmää: ”Kestämätöntä”
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








