

MATTI MATIKAINEN
EU-elvytysrahastosta jopa 2 000 euron lisälasku joka ainoalle työssäkäyvälle suomalaiselle – tutkimuksen mukaan kansalaiset olisivat valmiita maksamaan korkeintaan 50 euroa
Tämänhetkisten tietojen mukaan Suomi lahjoittaa EU-elvytysrahaston nimellä kulkevaan tukipakettiin 8,6 miljardia ja saa takaisin 3,7 miljardia, eli Suomi nettomaksaa lähes viisi miljardia euroa. Kansanedustaja Ville Tavio huomauttaa, että kyse on tulonsiirrosta, minkä olisi laitonta EU-perussopimusten mukaan ja todennäköisesti myös Suomen perustuslain mukaan. – Perussuomalaiset haluaakin pitää kiinni säännöstä, jonka mukaan jokainen EU-maa vastaa omista veloistaan, Tavio sanoo.
Tuumaustunnilla julkistettiin tänään perussuomalaisten Kantar TNS:llä teettämä tuore tutkimus, jonka tulokset osoittavat, että selvä enemmistö kansalaisista ei ole valmis antamaan euroakaan EU:n elvytysrahastolle eikä euron tukemiseen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio toteaa, että EU-elvytysrahasto on tosiasiassa peitelty etelän euromaiden tukipaketti. Tämänhetkisten tietojen mukaan Suomi lahjoittaa rahastoon 8,6 miljardia ja saa takaisin 3,7 miljardia, eli Suomi nettomaksaa lähes viisi miljardia euroa.
– Tämä on tulonsiirtoa, minkä ensinnäkin pitäisi olla laitonta EU-oikeuden mukaan ja nähdäkseni se on sitä myös Suomen perustuslain mukaan. Perussuomalaiset kuitenkin haluaa pitää kiinni säännöstä, jonka mukaan jokainen EU-maa vastaa omista veloistaan, Tavio sanoo.
Kymmenkertainen lisälasku
Hän huomauttaa, että Suomen viiden miljardin maksuosuus rahastossa tarkoittaa jopa 2 000 euron lisälaskua aivan jokaista työssäkäyvää suomalaista kohden. Summa on jopa kymmenen kertaa enemmän kuin mitä EU-jäsenmaksun osuus jokaista työssäkäyvää suomalaista kohden tällä hetkellä on.
– Tuoreiden tutkimustulosten perusteella ihmiset ovat valmiita maksamaan vuositasolla vain 10-50 euroa EU-menoihin, joten ne rahat eivät mitenkään riitä EU:n elvytysrahasto-nimellä kulkevaan, koronakriisin varjolla valmisteltuun tukipakettiin.
EU hamuaa tukipaketilla lisää valtaa
Tavion mukaan komission suunnittelema tukipaketti osoittaa myös, miten EU haluaa kahmia lisää talouspoliittista valtaa Ison-Britannian EU-eron jälkeen.
– Kun Brexit toteutui, siinä vaiheessa mietin itse, että nyt EU voisi lopettaa liittovaltiokehityksen ja kenties palata kohti kauppaliittoa. Kävi kuitenkin päinvastoin: komissio otti linjan, jonka mukaan liittovaltiota ajetaan entistä vahvemmin.
Tavion mukaan komission ajatus näyttää olevan, että tiukemmalla integraatiolla voidaan estää uudet Brexitit.
– Kun maat sidotaan taloudellisesti yhteen, se tarkoittaa samalla sitä , että liittovaltiosta lähteminen on vaikeampaa. Yhteisillä velkavastuilla komissio voi uhkailla maita sillä, että unionista lähteminen johtaisi maksukyvyttömyyteen. Uhkana olisivat EU:n kautta realisoituvat suuret takausvastuut.
Tavio laskee, että EU-tukipakettiin uppoavalla viidellä miljardilla saataisiin kotimaassa aikaiseksi paljon hyviä asioita.
– Sillä saataisiin rahoitettua hoitajamitoitus, voitaisiin korjata kaikki homekoulut ja päiväkodit ja kaikkiin eläkkeisiin saataisiin korotukset. Samoin olisi mahdollista toteuttaa veronalennukset työntekijöille ja yrittäjille. Nyt ne rahat ollaan lähettämässä EU:lle.
Suomalaisten rahaa veronmaksuhaluttomille italialaisille
EU-tukipaketin suurimpien edunsaajien joukkoon kuuluu Italia, jossa verotus on Suomea selvästi matalammalla tasolla. Italia on myös EU:n johtava veronkiertomaa.
Tavion mukaan Italia on köyhä maa, jossa on rikas kansa ja Suomi rikas maa, jossa on köyhä kansa. Hän antaa yhden lisäesimerkin.
– Suomessa yleinen arvonlisävero on 24 prosenttia ja Italiassa 22 prosenttia. Suomessa ruuan arvonlisävero on 14 prosenttia, kun Italiassa ruuan arvonlisävero on vain neljä prosenttia.
– Ruuan arvonlisäverotuksessa maiden välillä siis on jopa kymmenen prosenttiyksikön ero. Italialaisen ostovoima on matalamman verotuksen johdosta paljon parempi kuin suomalaisella.
Tavio on eduskunnassa usein kysynyt muilta kansanedustajilta, miksei Italia korjaa omaa verojärjestelmäänsä.
– On selvää, että Italian valtio hoitaa itse omaa talouttaan huonosti. Jos Italia on nyt talouskriisissä, niin voidaan kysyä, miksei se sitten nosta verotustaan esimerkiksi Suomen tasolle. Minulle on sanottu, että Italian poliittisessa ilmapiirissä veronkorotukset eivät vain ole mahdollisia. Minusta on silti käsittämätöntä, ettei Italiaa vaadita laittamaan omaa talouttaan kuntoon.
EU käyttää jo nyt taloudellista määräysvaltaa Suomeen
Perussuomalaiset on usein todennut, että EU:n tulisi olla ensisijaisesti kauppaliitto, ja vasta toissijaisesti jotain pidemmälle lainsäädännöllisesti menevää. Mutta onko EU jo nyt liittovaltio? Tavion mukaan määritelmä on makuasia. Tavio kuitenkin esittää eräitä keskeisiä huomioita EU:n nykytilasta.
– EU-lainsäädäntö on Suomen kansallisen lainsäädännön yläpuolella. EU:n tuomioistuimella on päätösvalta yli Suomen korkeimman oikeuden, eli EU jo pitkälti määrää Suomen oikeuskäytännöstä.
– EU myös määrää, miten saamme Suomessa käyttää osan rahoistamme, eli esimerkiksi maatalouden tukirahoitukselle pääsääntöisesti tarvitaan EU-komission hyväksyntä. On useita muitakin asioita, joissa EU nyt jo käyttää taloudellista määräysvaltaa Suomeen.
Suomen Pankki kuuluu Euroopan keskuspankkijärjestelmään.
– Keskuspankki onkin usein mainittu konkreettisena liittovaltion tunnusmerkkinä. On myös huomattava, että suomalaiset eivät voi vaikuttaa siihen, ketkä istuvat lainsäädäntöesityksiä tekevässä EU-komissiossa.
Tuliko Suomesta EU:n ajopuu?
Tavion mielestä EU on jo nyt liittovaltio.
– Tai vähintäänkin voidaan sanoa, että EU on voimakkaasti liittovaltion tunnusmerkkejä jo omaava valtioliitto.
Kansanedustaja pohtii, onko Suomesta tullut EU:n ajopuu.
– Jäsenyys ajopuuna merkitsee sitä, että Suomi hyväksyy kaikki komission ja EU:n metkut, maksaa kaikki ehdotukset eikä koskaan sano ei. Ja jos ei koskaan sano ei, niin silloin neuvotteluvoima EU:ssa on käytännössä olematon: ei ole mahdollisuutta pärjätä neuvotteluissa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- jäsenmaksu määräysvalta eteläiset maat EU-elvytyspaketti lisälasku velat veronmaksajat suomalaiset Suomen Pankki EU-komissio Ville Tavio Tutkimus Liittovaltio Euro perussuomalaiset Italia talous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tutkimus paljastaa: Suomalaiset eivät halua maksaa hallituksen ideologisista lempihankkeista – avointen rajojen maahanmuuttopolitiikan takana vain pieni vähemmistö

Putkonen: Onko suomalainen oikeusvaltio vaientamassa opposition?

Tutkimus: Enemmistö suomalaisista ei ole valmis maksamaan uusia EU-menoja

Halla-aho: On aivan sama, rahoitetaanko elpymisrahastoa jäsenmaksujen korotuksella vai verotuksella – ”Suomalainen maksaa laskun joka tapauksessa”

Perussuomalaiset: Suomen itsenäinen budjettivalta uhattuna

Kimmo Kautio: Jo 20 vuotta ”eurosotaa” – suomalaiset kotitaloudet 30 prosenttia köyhempiä kuin muissa Pohjoismaissa

Tavio: Vain harvat maahanmuuttajat maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja ja käyttävät palveluja

Taloustieteen dosentti Malinen: Velkakriisin uhka on syytä ottaa tosissaan – ”Meidän on viipymättä alettava valmistella paluuta markkaan”

Komission puheenjohtaja Von der Leyen kertoi jäsenmaiden sopineen EU:n velanotosta – se nyt vain sattuu olemaan perussopimuksen vastaista
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








