

Arffmanin albumi
Kolme sukupolvea perussuomalaisvaltuutettuja Kainuussa: Perussuomalaisuus periytyy isältä pojalle
Kainuun kuntavaaleissa nähtiin harvinainen tilanne, kun kolme sukupolvea perussuomalaisia pääsi samalla kertaa valtuustoon. 29-vuotias Valtteri Arffman pääsi ensikertalaisena Kajaanin kaupunginvaltuustoon, isä Pasi Arffman (55) jatkaa Kajaanin valtuustossa toiselle kaudelle ja isoisä Paavo Arffman (75) naapurikunnassa Paltamossa jo kolmannelle kaudelleen.
75-vuotias Paavo Arffman Paltamosta on perussuomalaisten vanhoja konkareita ja puolueen perustajajäseniä jäsennumerolla 26. Hän oli aatteen toiminnassa mukana jo SMP:n aikoina ja jatkoi SMP:n konkurssin jälkeen perussuomalaisissa. Häm oli pari kertaa ehdolla kansanedustajaksikin puolueen kannatuksen vielä mataessa yhden prosentin huonommalla puolella. Paltamon kunnanvaltuustoon hänet valittiin nyt kolmannelle kaudelleen.
– Perussuomalaisissa vetoaa ensinnäkin se, että olen itse yrittäjä, ja perussuomalaiset on vahvasti yrittäjien puolue. Aikaisemmin 30 prosenttia jäsenistä oli yrittäjätaustaisia. Myös suomalaisuus vetoaa, ja heikomman puolella oleminen. Tunnuslauseeni näissäkin vaaleissa oli ”aina heikomman puolella”, Paavo kertoo.
Historiallinen vaalivoitto
Paavo sai kuntavaaleissa 54 ääntä, viidenneksi eniten Paltamossa. Hän on tulokseen tyytyväinen, koska hänen suurin vaalitavoitteensa oli auttaa poikansa ja pojanpoikansa läpi. He tekivät yhdessä muun muassa kolmen sukupolven kuntavaalikiertueen Kajaanissa, Paltamolla ja Kontiomäellä. Vaalikampanjaa tehtiin innokkaasti myös sosiaalisessa mediassa.
Vaikka perussuomalaiset pärjäsivät vaaleissa erinomaisesti, on Paavo pettynyt ihmisten surkeaan äänestysaktiivisuuteen.
– Mikähän siinä on, että juuri perussuomalaisten kannattajat jäävät niin helposti nukkuvien puolelle, kun hätä on suurin ja valtakunnan asiat rempallaan? Muutenhan tämä oli meille historiallinen vaalivoitto, kun tällaisella marginaalilla kasvoivat paikat edellisiin vaaleihin verrattuna. Paltamossakin perussuomalaisille tuli 80 prosentin kasvu. Nyt on saatava kova paine päälle eduskuntavaaleihin. Kentällä on sellainen kutina, että siitä tuleekin kunnon jysäys, mutta sen eteen on tehtävä kovasti töitä, Paavo pohtii.
Suomi on meidän isänmaamme
Pasi Arffman kertoo perineensä isältään perussuomalaiset arvot ja periaatteet, mutta poliittisesta toiminnasta hän innostui vakavammin vasta kymmenisen vuotta sitten asuessaan Vantaalla. Hänellä on kolme poikaa ja yksi tytär, jotka kaikki ovat innokkaita perussuomalaisia. Hän yritti houkutella kuntavaaliehdokkaiksi kahta vanhempaa poikaansa, joista toinen joutui kuitenkin muuttamaan työn perässä Kuopioon. Vanhempi poika lähti mukaan ja pärjäsikin hyvin.
– Minulla on aina ollut kantavana ajatuksena se, että Suomi on meidän isänmaamme. Suomi oli iät ajat toisten alamaisena, kunnes voitimme itsenäisyyden ja puolustimme sitä sodissa, mitä kunnioitan syvästi. Olen asunut Vantaalla ja Jyväskylässäkin, mutta Kainuu on kuitenkin synnyinseutuani, jonka asioista haluan päästä päättämään, Pasi sanoo.
Koronarajoitukset haittasivat kampanjaa
Pasin henkilökohtainen äänisaalis Kajaanissa oli 147 ääntä, jossa oli melkein parikymmentä ääntä nousua edellisiin vaaleihin verrattuna. Jos hän olisi saanut vain neljä ääntä lisää, olisi sijoitus ollut neljänneksi suurin. Kajaanin kaupunginvaltuustossa on nyt yksitoista perussuomalaista, viisi enemmän kuin edellisellä vaalikaudella.
Pasia hieman harmittaa äänestäjien laiskuus, kun kannattajat eivät lähteneet uurnille sellaisella volyymilla, että gallupien ennustukset olisivat toteutuneet.
– Teimme vaalikampanjaa enimmäkseen somessa, kun ei ollut isosti laittaa rahaa kampanjointiin. Mahdoinko 20 euroa laittaa omaa rahaa vaalikampanjaan. Isä vähän sponssasi, kun teimme yhdessä kolmen sukupolven kuntakierroksen. Koronarajoitukset haittasivat jonkin verran, kun perussuomalaiset kuitenkin ovat vähän torikansaa. 4-5 kertaa ehdimme käydä torilla rajoitusten poistamisen jälkeen. Kiitokset äänestäjille luottamuksesta, yritetään olla sen arvoisia, Pasi kertoo.
Politiikka ja arvot periytyneet isältä pojalle
Ensimmäistä kertaa kuntavaaleihin osallistunut Valtteri Arffman on ollut isänsä ja ukkinsa mukana poliittisessa talkootyössä iät ja ajat. Hän päätti suostua ehdokkaaksi jo senkin vuoksi, että uskoi hyvän vaalituloksen kuntavaaleissa auttavan perussuomalaisia myös valtakunnanpolitiikassa. Ja perussuomalaisethan menestyivät hienosti, alhaisesta äänestysaktiivisuudesta huolimatta.
– Politiikka on ukin kautta ollut elämässäni läsnä oikeastaan aina. Perussuomalaiset arvot ovat olleet lähellä sydäntäni aina, eivätkä muut vaihtoehdot ole ikinä käyneet mielessäkään. Olen kasvanut tähän aatteeseen. Oma vaalimenestykseni tuli vähän yllätyksenä. Ennakkoon ajattelin, että saisin ehkä 50 ääntä, mutta sen verran tulikin jo ennakkoääniä, Valtteri sanoo.
Heikko äänestysaktiivisuus ihmetyttää
Valtteri sai ääniä yhteensä 96, joka on hänestä melkoisen hyvä saldo ensikertalaiselle ja vaalityötä vasta opettelevalle. Vaalityö vaatii paljon kentällä pyörimistä ja ihmisten kanssa jutustelua, joka Valtterilta sujuukin luontevasti. Vaalityö hoidettiin yksissä tuumin isän ja isoisän kanssa.
Näistä kuntavaaleista hänelle jäi päällimmäisenä mieleen todella huono äänestysaktiivisuus koko valtakunnan tasolla, Kajaaninkin osalta vielä huonompi kuin edellisissä vaaleissa.
– Ihmetyttää, miksi ihmiset eivät halua käydä äänestämässä ja täyttämässä kansalaisvelvollisuuttaan. Silloin on turha tulla valittamaan, jos valtuuston päätökset eivät ole mieluisia, jos itse ei ole edes käynyt äänestämässä. Veikkaan, että perussuomalaistenkin kannatus olisi ollut entistä suurempi, jos nukkuvat olisivat aktivoituneet enemmän, Valtteri uskoo.
– Haluan henkilökohtaisesti kiittää kaikkia äänestäjiäni, hän toteaa vielä lopuksi.
Mika Männistö
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kontiomäki Paltamo Paavo Arffman Pasi Arffman Valtteri Arffman äänestysaktiivisuus Kuntavaalit 2021 Kajaani koronarajoitukset Vaalikampanja vaalivoitto Sosiaalinen media politiikka SMP Kainuu perussuomalaiset eduskuntavaalit
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kuntavaalien tuloksissa selkeä trendi: Keskusta, SDP ja vihreät vajoavat – perussuomalaiset kasvavat voimakkaasti

Puoluesihteeri Grönroos kiittää kaikkia perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaita: ”Jokainen mukaan lähtenyt ehdokas on näiden vaalien sankari”

Onko vaaleja jo liikaa? Kahden vuoden sisään tulossa eduskuntavaalit ja ehkä maakuntavaalitkin – Halla-aho: Olisi perusteltua miettiä joidenkin vaalien yhdistämistä tai järjestämistä samaan aikaan

Remontti-Reiskan äänisaaliista humahti tarkastuslaskennassa kymmenen prosenttia pois – mistä asiassa on kyse?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








