

LEHTIKUVA
Kun politiikka sukupuolittui
SDP:n toukokuussa valittu puheenjohtaja Antti Rinne julistautui puheenjohtajavaalin alla “äijäfeministiksi” Helsingin Sanomien haastattelussa. Moni Rinnettä kannattanut demari varmaankin toivoi, että äijäfeministi puheenjohtajana toisi takaisin perussuomalaisten kannattajiksi siirtyneitä demareita – Urpilaisen linjoilla olleita naiskannattajia menettämättä.
Rinne valittiin puheenjohtajaksi 9. toukokuuta. Sdp:n kannatus oli Taloustutkimuksella alkuvuoden haarukassa 15,5-15,8 prosenttia. Toukokuun mittauksessa kannatus oli laskenut 15,0 prosenttiin, kesäkuussa 14,8 prosenttiin – heinäkuussa tuli historiallinen pohjanoteeraus 13,8.
Lukujen valossa näyttää siltä, että äijäfeministi Rinne ei ainakaan alkuun onnistunut tuomaan duunarimiehiä takaisin demarien kannattajiksi, mutta sai kuitenkin karkotettua osan naisista kokoomukseen. Elokuussa kannatus elpyi 15,8 prosenttiin, kun naisia palasi Sdp:n kannattajiksi.
Perussuomalaiset ja vihreät
Mutta miksi sukupuolella ylipäätään on väliä? Ennen vanhaan ihmiset äänestivät äidinkielensä, poliittisen ideologiansa ja ennen kaikkea yhteiskuntaluokkansa mukaan. Vasemmisto kyseenalaisti perinteiset sukupuoliroolit 1960-luvulta alkaen, mutta tasa-arvokysymyksen kohdalla jakolinja meni “edistyksellisten” ja “taantumuksellisten”, ei miesten ja naisten välillä.
Puoluekannatus ei yleisen käsityksen mukaan ollut vielä 1970-luvulla kovin sukupuolittunutta. Sitä on tosin vaikea todistaa, koska tutkimuslaitoksilla ei ollut ennen vanhaan tapana yhdistellä puolueiden kannatustietoihin taustamuuttujia, kuten sukupuoli tai ikä.
– Tarkkaa tietoa asiasta on vaikea löytää. Mutta ilman laajaa datan seurantaakin voi varsin turvallisesti sanoa, että kyllä politiikka ja puolueiden kannatus ovat sukupuolittuneet. Eihän ennen ollut mitään perussuomalaisia eikä edes vihreitä, sanoo tutkimuspäällikkö, yhteiskuntatieteiden tohtori Juho Rahkonen Taloustutkimuksesta.
– Nehän ovat sukupuolittuneita puolueita, ja myös kristillisdemokraateissa on vihreiden tapaan kaksi kolmasosaa naisia. Muissa puolueissa miehet ja naiset ovat aika lailla tasoissa.
Tasa-arvo eriytti arvoja
Rahkosen mukaan vihreä liike oli aikanaan vastaisku yhteiskunnan koville, maskuliinisille ja materialistisille arvoille.
– Sukupolvi myöhemmin perussuomalaisista tuli vastaiskun vastaisku, eli vastalause yhteiskunnan feminisoitumiselle ja maskuliinisten, materialististen arvojen heikkenemiselle. Siinä on jo todisteita politiikan sukupuolittuneisuudesta.
Aiemminhan julkinen elämä oli Rahkosen mukaan voittopuolisesti miesten aluetta. Naisten tulo politiikkaan viime vuosikymmenien aikana on muuttanut agendaa niin, että on yhä enemmän leimallisesti miesten aiheita ja naisten aiheita.
Jo puoli vuosisataa miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja sukupuoliroolien heikentämistä on pidetty Suomessa hyvinä arvoina. Tasa-arvosta huolimatta – vai ehkä juuri sen takia – miesten ja naisten arvot ovat eriytyneet. Erot heijastuvat paitsi politiikkaan, myös ihmissuhteisiin.
Miehet asiakeskeisempiä
Miehet ovat arvoiltaan yleisesti ottaen materialistisempia ja perinteikkäämpiä kuin naiset, Rahkonen kertoo. Mies asuu maalla ja puuhailee autotallissaan, nainen asuu kaupungissa ja shoppailee sekä jakaa asioita somessa.
– Tämä aiheuttaa epäsuhdan ja vaikeuttaa ihmisten pariutumista Suomessa, Rahkonen huomauttaa.
Taloustutkimuksen Valuegraphics-arvotutkimuksen mukaan miesten suurin arvoluokka on asiakeskeiset. Naisten suurin arvoluokka on puolestaan elämykselliset.
– Sukupuolia erottavat eniten toisistaan sellaiset kysymykset, jotka asettuvat materialismi-humanismi-ulottuvuudelle, Rahkonen sanoo.
– Vielä nykyäänkin mies tuppaa olemaan enemmän se, joka kyselee kulujen perään ja miettii, kuka tämän lystin maksaa. Naisilla puolestaan korostuu enemmän kuin miehillä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisuuden vaatimus sekä universalismi.
Naiset suvaitsevampia
Miesten ja naisten poliittisten mielipiteiden eroista on lukuisia esimerkkejä Taloustutkimuksen kyselyissä.
Avioliittolain avaamista samaa sukupuolta oleville kannattaa naisista 68 ja miehistä 62 prosenttia. Homo- ja lesboparien adoptio-oikeutta kannattaa naisista 63 prosenttia, miehistä vain niukka enemmistö eli 51 prosenttia.
Perintöveron poistoa kannattaa miehistä 40, naisista 28 prosenttia. Naisista 78 prosenttia katsoo, että hallituksen on otettava ilmastotieteen vaatimukset paremmin huomioon ja toimittava nykyistä voimakkaammin ilmastonmuutoksen torjumiseksi; miehistä tätä mieltä on 55 prosenttia.
Tämän vuoden maaliskuussa naisista kannatti Natoon liittymistä 18, miehistä 26 prosenttia.
Ydinvoimakysymyksessä sukupuolierot ovat erityisen suuret. Helmikuussa 2010 ydinvoiman lisärakentamista rakenteilla olevan viidennen reaktorin jälkeen kannatti miehistä enemmistö, 51 prosenttia, naisista vain 31 prosenttia.
Eroja on myös suhtautumisessa lasten ruumiilliseen kurittamiseen. Naisista 67 prosenttia ei hyväksy lasten ruumiillista kurittamista missään tilanteessa, kun miehistä ehdottoman nollatoleranssin kannalla on 45 prosenttia.
Kakuntekijää kiinnostaa maksaja
Maahanmuuttopolitiikassa erot eivät ole ihan niin suuria kuin monen mielikuvissa. Miehistä 55 prosenttia piti Suomen maahanmuuttopolitiikkaa hieman tai aivan liian löyhänä, naisista 47 prosenttia.
Politiikan sukupuolittuneisuus ei Rahkosen mukaan enää juurikaan tarkoita sitä, että naiset olisivat vaatimassa itselleen muodollisia oikeuksia – nehän ovat jo lähes kokonaan toteutuneet – vaan lähinnä sitä, että politiikan areenalla on naisille ominaisia moderneja, humanistisia teemoja entistä enemmän.
– Miehet, etenkin perussuomalaiset, puolestaan pitävät vielä kakuntekijän näkökulmaa esillä ja kysyvät aina sen oikeutetun kysymyksen: kuka maksaa?
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 13/2014 -lehdessä.
MARKO HAMILO
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Tasa-arvo Asiakeskeisyys Suvaitsevaisuus sukupuolierot Arvot PS 13/2014 Juho Rahkonen Suomalainen mies Kakuntekijät vihreät
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vihreän politiikan hinta

Turku täyttyi perussuomalaisella naisenergialla
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








