

LEHTIKUVA
Mäenpää huolissaan hoitajien riittävyydestä: Hoitajien pakkorokotukset saattaisivat johtaa sairaanhoidon kriisiytymiseen
Maanantaina 20.12.2021 käsiteltiin eduskunnassa hallituksen esitystä tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta. Tartuntatautilakiin ehdotettiin väliaikaista uutta pykälää, jolla sosiaali- ja terveysalan työntekijöiltä voitaisiin edellyttää koronarokotusta. Rokotteista kieltäytyvältä hoitajalta voitaisiin viime kädessä keskeyttää palkanmaksu. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää piti asiasta monta puheenvuoroa arvostellen voimakkaasti esitystä.
Juha Mäenpää huomautti, että Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori ja valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen kirjoitti Perustuslakiblogissa hyvin kriittiseen sävyyn asiaan liittyvästä perustuslakivaliokunnan lausunnosta ja erityisesti siitä, ettei rokottamattomille hoitajille olisi pahimmillaan palkanmaksuvelvollisuutta.
– Onko todella niin, että työsuhteisessa työssä itsensä elättävän ihmisen tiputtaminen tällä tavoin perusturvajärjestelmän läpi toimeentulotuelle ei nosta esiin ainuttakaan perusoikeuskysymystä? kysyi Rautiainen kirjoituksessaan.
Laki saattaisi pahentaa hoitajapulaa rajusti
Mäenpää kantoi huolta hoitajien riittävyydestä jo ennestään kuormittuneella alalla:
– Miten ihmeessä tämmöinen epidemian odotettu kasvu ja mahdollinen hoitajien hyllyttäminen samanaikaisesti toimii? Miten tämä yhtälö toimii? Minä valitettavasti pahoin pelkään, että tämä johtaa sairaanhoidon ja tämän terveysalan kriisiytymiseen.
Hoitajapulasta uutisoitu pitkin syksyä
Mäenpää viittasi puheissaan myös Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtajaan Silja Paavolaan. Paavola on aiemmin marraskuussa todennut:
– Koronapassi tai pakkorokottaminen on sama asia. Siinä pakotetaan ihminen ottamaan rokote. Tässä tilanteessa, jossa hoitajia on tosi vähän tarpeeseen nähden, se on aika riski.
Mäenpää huomautti, että hoitajapulasta on uutisoitu jo pitkin syksyä:
– Lokakuussa kerrottiin Ylellä, kuinka sairaalat ja terveyskeskukset pyörivät henkilöstön joustoilla. Työntekijöistä on pula, ja hoitajia pyydetään usein jäämään tuplavuoroihin. THL:n mukaan vuonna 2020 vain 13 prosentilla kunnista ei ollut sairaanhoitajien osalta rekrytointiongelmia. 57 prosentilla kunnista ongelmia oli ajoittain ja jopa 30 prosentilla rekrytointiongelmia oli jatkuvasti.
Nosti esiin sosiaalietiikan professorin näkemykset
Mäenpää ei jättänyt pohdintaa vain lukujen tasolle, vaan otti puheessaan kantaa myös filosofisemmalla tasolla koko koronapandemiaan. Pohdinnoissaan hän lainasi vastikään televisiossa esiintynyttä sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaata.
– Hallamaa painottaa, että rokotekriittisten pakottaminen koronarokotuksiin lisää epäluottamusta ja jakolinjoja yhteiskunnassa. Hänen mukaansa pakon käyttäminen yhteiskunnassa on aivan äärimmäinen keino. Hallamaan mielestä sen hinta voi olla luottamuksen rapautuminen, vastakkainasettelun syventyminen ja vihollisuuksien luominen. Lopuksi hän toteaa vielä, että jos pakolla suljetaan yhteisön ulkopuolelle, me vääjäämättä syrjäytämme ihmisiä ja teemme kuiluja ihmisten välille.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rokotekriittiset rekrytointiongelmat Silja Paavola palkanmaksuvelvollisuus Perustuslakiblogi Pauli Rautiainen Pakkorokotukset koronapassi koronarokotukset pakkokeinot sosiaali- ja terveysala koronaepidemia perusturva sairaanhoito hoitajapula perusoikeudet hoitajat Super Jaana Hallamaa tartuntatautilaki Toimeentulotuki Juha Mäenpää
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Juvonen: Hoitajia uhataan irtisanomisilla – ”Ministeri vastaamaan hoitajien pakkorokottamisesta”

Pakkorokotukset herättävät kritiikkiä – kumotaanko Nürnbergin säännöstö?

Purra: Pikatestit hoitoalalle, ei pakkorokotuksia

Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Hoitajien painostaminen rokotuksiin vaarantaa terveydenhuollon kantokyvyn eikä estä viruksen leviämistä

Rokotuksiin pääsyssä suuria eroja paikkakunnasta riippuen

Mäenpää: Sote-alan pakkorokotuslaki kumottava

Mäenpää vaatii sote-alan pakkorokotuslakia kumottavaksi: ”Jo ennestään työntekijäpulasta kärsivän alan yhtäkkinen väheneminen vaarantaa potilasturvallisuuden”

Mäenpää oikeuskanslerille: Korona-ajan toimenpiteitä käytävä perusteellisesti läpi
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








