

LEHTIKUVA
Ministereiden on lain mukaan oltava rehellisiä – ministerivalehtelu rehottaa silti somessa ja muillakin sähköisillä alustoilla
Valehtelusta ja vääristelystä on tullut politiikan tekemisen, oikeastaan politikoinnin keskeinen retorinen työkalu. Eduskuntasalin ulkopuolella myös ministerit usein puhuvat perinteisessä mediassa palturia tai kirjoittavat puuta heinää sosiaaliseen mediaan, minkä vain suinkin ehtivät. Tässä jutussa tarkastellaan SDP:n kansanedustajien virheellisiä väitteitä perussuomalaisten työmarkkinapolitiikasta.
Valtioelimissä toimivat poliitikot saavuttavat asemansa luottamuksella, ja luottamuksen varaan jokaisen poliitikon ura rakentuu myös vaalipäivän jälkeen. Totuuden kunnioittaminen on niin olennainen osa politiikan tekemisen pelisääntöjä, että eduskunnassa jopa on kiellettyä syyttää toista valehtelijaksi. Jos joku kansanedustaja näin tekee, yleensä siitä seuraa eduskunnan puhemiehen ankarat moitteet. Toisaalta jokaiselta kansanedustajalta samalla odotetaan ja edellytetään totuudessa pysymistä.
Kansanedustajan totuudessa pysymisen velvollisuus on hakattu valtiosäännön kivijalkaan eli Suomen perustuslakiin. Perustuslain mukaan kansanedustaja on toimessaan velvollinen noudattamaan oikeutta ja totuutta.
Ministereiden ominaisuuksista perustuslaissa puolestaan säädetään, että ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia. Koska yleensä ministerit ovat samalla kansanedustajia, ministereitä tavallaan koskee kaksinkertainen perustuslaillinen rehellisyyden ja totuudessa pysymisen vaatimus.
Erityisen palkitsevaa valehdella siitä, mitä opponentti esittää
Valehtelusta ja tahallisesta vääristelystä on kuitenkin tullut politiikan teon – tai tarkemmin politikoinnin – keskeinen työväline. Eduskuntasalin ulkopuolella myös ministerit usein puhuvat perinteisessä mediassa palturia tai kirjoittavat puuta heinää sosiaaliseen mediaan, minkä suinkin ehtivät.
Näyttäisi siltä, että valehtelu ja vääristely ovat henkisesti erityisen palkitsevia, kun eteen tarjoutuu tilaisuus kohdistaa pötypuhetta poliittiseen opponenttiin tai varsinkin siihen, mitä opponentti on esittänyt.
Tosin on huomattava, että opposition ja hallituksen välinen jännite sekä vastapuolen esitysten arviointi – useimmiten myös kritiikki – ovat osa täysin normaalia demokratiaa. Tässä jutussa kuitenkin tarkastellaan suoraa valehtelua ja vääristelyä, jotka eivät suinkaan ole sama asia kuin kritiikki.
Vaihtoehtotodellisuus ei muuttunut todeksi
Esimerkiksi voidaan nostaa valehtelu ja vääristely, jotka viime aikoina ovat kohdistuneet alkukesän kenties huomiota herättävimpään poliittiseen puheeseen eli perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon toukokuun lopussa perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa esittämään linjapuheeseen.
Hallituksen eräät ministerit – varsinkin demariministerit – sekä hallituspuolueiden kansanedustajat ovat viime päivinä ahkerasti esittäneet eri kanavissa itse keksimiään epätosia väitteitä Halla-ahon ja perussuomalaisten työmarkkinapoliittisista tavoitteista sekä Halla-ahon puheen sisällöstä, samalla ilmeisesti toivoen, että vasemmistolainen vaihtoehtotodellisuus muuttuisi äänestäjien ajatuksissa todeksi.
Tuppuraiselle kävi huonosti Twitterissä
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen kirjoittaa Twitterissä, että ”perussuomalaiset ja Jussi Halla-aho haluavat poistaa yleissitovuuden ja työehtojen vähimmäissuojan”.
Tuppuraisen seuraajat eivät kuitenkaan ole vakuuttuneita, sillä eurooppaministerin väitteet ammutaan alas saman tien:
– Et vissiin kuunnellut tai ymmärtänyt. Veikkaan jälkimmäistä.
– Nyt en ymmärrä. Eihän missään vaiheessa Halla-aho sanonut noin. Tytti on nyt keksinyt jotain. Pyhälehmä sentään.
– Voisitko Tytti näyttää mulle missä Halla-aho noin sanoo?
Tuppuraisen seuraajat kuittaavat ministerin ulostulon osoitukseksi vaalipaniikista, jossa saattaa hyvinkin olla perää, koska kuntavaalien kannatuskyselyissä demarit ovat jääneet selvästi perussuomalaisten taakse.
Kommentit ovat sitä luokkaa, että Tuppurainen ei ole enää ryhtynyt perustelemaan mitenkään väitettään siitä, mitä perussuomalaiset hänen mielestään haluavat. Eräs Tuppuraisen seuraaja toteaakin osuvasti:
– Tytti, miksi kukaan ei täällä sinua ja mielipidettäsi puolusta ?? Meniköhän jotain pieleen ??
Demarit aloittivat valehtelun heti
Demarien koko eduskuntaryhmä tormakoitui välittömästi Halla-ahon puheen jälkeen, etenkin eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman tarttui Halla-ahon puheeseen kuin hukkuva oljenkorteen.
Pari päivää Halla-ahon puheesta median sähköpostilaatikoihin ilmestyi kirjoitus, jossa Lindtman aloittaa harhaisen hyökkäyksensä väitteillä, että perussuomalaiset olisivat ”romuttamassa yleissitovuutta ja leikkaamassa työttömyysturvaa”. Lindtmanin mielestä Halla-aho myös ”heikentäisi palkansaajien neuvotteluasemaa”.
Lindtmanin edustajatoverin, sittemmin rikosepäilyjen kohteeksi joutuneen Niina Malmin väitteiden mukaan PS:n linja ”uhkaa jopa hyvinvointivaltiota heikennyksillä työttömyysturvaan ja irtisanomissuojaan, työehtosopimusten yleissitovuuden purkamisella”.
Kuten tällä ja viime viikolla puoluejohtajatenteissä on nähty, myös pääministeri Sanna Marin on virittänyt itsensä hurjille kierroksille esittäessään tv-yleisölle mielikuvituksellisia väitteitä Halla-ahon linjapuheesta.
Tämä nähtiin esimerkiksi MTV:n kuntavaalitentissä, jossa kiihtynyt Marin väitti perussuomalaisten ”haluavan purkaa mallin, jolla Suomessa on varmistettu työehdot ja vähimmäispalkat”.
Luetun ymmärtämisestä olisi demareille hyötyä
Onko Halla-aho esittänyt haluavansa poistaa yleissitovuuden ja työehtojen vähimmäissuojan? Esittääkö Halla-aho työttömyysturvan leikkausta? Ei ole.
Se, mitä Halla-aho oikeasti esitti, olisi selvinnyt myös demarikansanedustajille ja ministereille, jos he vain olisivat viitsineet lukea Halla-ahon puheen. Tai toisaalta, lukeminen ei vielä ole riittävää, koska pitäisi myös ymmärtää mitä on lukenut.
Kuten Halla-ahon puheesta käy ilmi, perussuomalaisille yrityksen ja työntekijän välinen tasapaino on olennaisinta. Se, että suomalaiset työpaikat säilyvät ja kasvavat sekä se, että jokainen suomalainen tulee palkallaan toimeen ja elättää perheensä. Samalla parannetaan yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä, sillä yritysten palkanmaksukyky ei riipu tuotannon määrän vaan tuotannon arvon kasvusta.
Neuvotteluvoimaa ja luottamusta
Puheessaan Halla-aho kehotti molempia työmarkkinaosapuolia katsomaan peiliin ja hakemaan ratkaisuja, jotka palvelevat molempien osapuolten intressejä. Toisin kuin demariedustaja Lindtman väittää, Halla-aho ei ole esittänyt esimerkiksi palkansaajien neuvotteluaseman heikentämistä. Päinvastoin: Halla-aho painotti puheessaan sitä, että kummallakin osapuolella, sekä ay-liikkeellä että elinkeinoelämällä on oltava neuvotteluvoimaa takanaan.
Puheessaan Halla-aho korosti , että työmarkkinaratkaisu on löydettävissä, kun osapuolet saavuttavat keskinäisen luottamuksen. Halla-aho totesi, että työntekijöillä on oltava varmuus siitä, että yhdessä sovituilla ratkaisuilla säilytetään työpaikat – ja vastaavasti työnantajalla on oltava varmuus siitä, että ratkaisuilla lisätään tuottavuutta ja kilpailukykyä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- epärehellisyys Nina Malm vääristely työehdot ministerit puheenjohtajatentti kansanedustajat Yleissitovuus Kritiikki Tytti Tuppurainen Valehtelu Antti Lindtman Sanna Marin Työmarkkinajärjestöt perussuomalaiset SDP hallitus Jussi Halla-aho työllisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kiuru tarjoilee tajunnanvirtaa, Marin ja Ohisalo puhelevat puuta heinää – ministereiltä ei saa enää kysymyksiin vastauksia, puhekouluttajakin ihmettelee: ”Vaikea saada selvää, mikä on pointti”

Marin ei suostu julkaisemaan ruokakuittejaan – PS: ”Mitä salattavaa asiassa on?”

Hallitus junaili terroristit Suomeen salaa – PS: Ministerit valehtelevat, virkamiehet valehtelevat, kaikki valehtelevat, jotta maahan saa tuotua Isis-liikkeeseen kuuluvia ihmisiä!

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Ministerit kiersivät kysymykset Haaviston asemasta

Vihreiden varavaltuutettu vaalikelvoton Oulussa, äänet jäämässä puolueelle – Simula: ”Vastoin kansalaisten oikeustajua”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








