

LEHTIKUVA
Münchau: Euroopan integraatio epäonnistui – toiveajattelusta on syytä luopua
Ajatushautomo Euro Intelligencen johtaja Wolfgang Münchau kirjoittaa eroavansa muista eurooppalaisista federalisteista siksi, että hänen mielestään tappio pitäisi pysty myöntämään epäonnistumisen jälkeen. Mielikuva Euroopan vahvistumisesta kriisien myötä on hänestä harhainen. Eurokriisi ja pandemia ovat tehneet Euroopasta heikomman.
Eurokriisin ja pandemian lisäksi Euroopalla on käsillään ulkopoliittinen kriisi. EU ei ole onnistunut määrittämään mahdollisia Venäjään kohdistuvia lisäpakotteita, mikäli Venäjä hyökkää Ukrainaan.
EU:n korkea edustaja Josep Borrell kertoi, että toimista vaikeneminen on strateginen päätös ja että tarkoitus on pitää Venäjä epätietoisuudessa seuraamuksista. Politicon mukaan sisäpiiri ei ole pakotteista yksimielinen.
Saksa ja Venäjä liitossa?
Wolfgang Münchau nostaa esille Saksan laivaston komentaja Kay-Achim Schönbachin kommentin, jonka mukaan Venäjän miehittämä Krimin niemimaa on nyt venäläisillä eikä asian laita tule muuttumaan. Schönbachin mukaan muiden tulisi kunnioittaa Venäjän presidentti Vladimir Putinia.
Schönbach erosi kommenttiensa vuoksi. Hän kertoi haluavansa välttää ”lisävaurioiden” syntymisen. Münchaun mukaan komentajan kommentit kielivät siitä, että Saksa ja Venäjä ovat liittolaisia.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz on kieltäytynyt kertomasta, johtaisiko Venäjän invaasio Ukrainaan Nord Stream 2 -kaasuputken lupakäsittelyn hyllytykseen. Saksa on ollut perin haluton keskustelemaan Venäjän eristämisestä kansainvälisen maksujärjestelmän ulkopuolelle.
EU:n itäisten maiden suhtautuminen Venäjään on täysin toinen. EU:n ulkopolitiikka on hajallaan.
Italiasta ei tule velkakestävää
Münchau ei usko Italian saavuttavan niin suurta tuottavuuden kasvua, että maa selviäisi jossain vaiheessa veloistaan. Euroopan keskuspankki voi toki tukea Italiaa velkaostoillaan, mutta se johtaisi ajan myötä kasvaviin ongelmiin.
Euroalue tuskin selviäisi Italian maksukyvyttömyydestäkään. Kyse on ikään kuin aikapommista, joka räjähtää silmille jossain vaiheessa. EU voi vain valita Italian konkurssin tai EKP:n pääomamarkkinoiden sosialisoinnin väliltä.
Müncaun mukaan euroalue menetti etsikkoaikansa, kun EKP alkoi ostaa jäsenmaidensa velkoja taseeseensa. Eurokriisin iskettyä euromaiden yhteisillä velkakirjoilla – eurobondeilla – olisi voitu välttää molemmat katastrofaaliset lopputulemat.
EKP olisi voinut tuolloin ostaa eurobondeja. Ostomäärät olisivat pysyneet maltillisina, koska eurobondeja ei olisi ollut niin paljoa liikkeellä. Toiseksi euromaiden omista veloista olisi tullut unionin kannalta vähemmän merkityksellisiä. Tällöin Italian vanhojen velkojen ongelma olisi jäänyt pieneksi koko unionin kannalta.
Toimimaton talousunioni
Euroopan integraatio epäonnistui, kun sen talous- ja rahaliitto ohjasi jäsenmaiden taloudet eri teille. Müncahun mukaan ei ole loogista ajatella toimimattoman talousunionin olevan toiseksi paras vaihtoehto heti kunnollisen talousunionin jälkeen.
Hän ei myöskään jaksa luottaa muiden federalistien haavekuviin. Hän ei esimerkiksi usko EU:n elpymispaketin saavan jatkoa. Paketti on liian pieni lisätäkseen merkittävästi tuottavuuden kasvua.
Hänestä on hölmöä yhteenlaskea paketin avustusten ja luottojen määriä ja hehkuttaa summaksi tulevaa suurta lukua. Paketti on vain 0,3 prosenttia vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Se jää helposti huomaamatta puhuttaessa vain nimellisesti suuresta paketista.
Münchau kysyy, voisiko kansallinen vaihtoehto olla parempi kuin pitäytyminen kiinni toimimattomassa talousunionissa.
Talousunionin kriitikot ovat huomauttaneet aiheesta jo ennen kuin yhteisvaluutta otettiin käyttöön. Lukuisten eri apu- ja tukipakettien jälkeen esimerkiksi Suomen vastuut ja riskit ovat kasvaneet toistuvasti.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ranskan presidentti Macron ei aikaillut: Vetosi Saksan uuteen liittokansleri Scholziin EU:n yhteisvelan kasvattamisen puolesta

Heikki Koskenkylä varoittaa hätäilemästä EU:n talouskurisääntöjen uudistamisen kanssa: ”Näissä kuvioissa Suomelle on tiedossa vain nettomaksajan roolin kasvu”

Saksan uusi sisäministeri haluaa Eurooppaan lisää turvapaikanhakijoita ja taakanjakoa

Kokoomus perustelee EU-tulonsiirtoja ”yhteisellä vahvuudella” – Purra: ”Miksi Suomen pitäisi maksaa Ranskaan sähkölaskuja ja Italian kyvyttömyyttä kerätä veroja”

Luotiinko euro aiheuttamaan suurempaa talouksien epätasapainoa Eurooppaan?

Yhteisvaluutalta karisee kaikki sen väitetyt hyödyt – jäljelle jää kymmenien miljardien vastuut ja velat
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








