

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Nuorten tekemät ryöstöt kasvaneet rajusti: Maahanmuuttajat ryöstävät kantaruotsalaisten lapsia
Nuorten ja lasten tekemät ryöstöt ovat lisääntyneet huimaa vauhtia Ruotsissa. Tekoihin liittyy erittäin vastenmielisiä piirteitä, jotka osaltaan heijastavat mahalaskun tehnyttä maahanmuuttopolitiikkaa. Ilmiö ei ole vieras Suomessakaan.
Tyypillistä lasten ja nuorten tekemille ryöstöille on uhrin nöyryyttäminen. Motiivina on rahan lisäksi jonkin tyyppisen rikollisen statuksen, valta-aseman hankkiminen. Näin todetaan Ruotsin rikostutkimuslaitoksen (Brå) tuoreessa raportissa.
Raportissa nöyryytysryöstöjä on tarkasteltu myös erikseen. Tekojen tunnusmerkkejä ovat rikollisen halu vahingoittaa uhria henkisesti ja pelotella sekä uhkailla häntä. Näin tapahtuu joka kolmannessa poikien tekemässä ryöstössä. Uhria voidaan solvata sanallisesti, hän voi joutua riisumaan vaatteensa tai rikolliset voivat jopa virtsata uhrin päälle. Uhri voi myös juotua suutelemaan rikollisten kenkiä ja pyytämään anteeksi olemassaoloaan.
Raportin mukaan ryöstöjen uhrit kärsivät taloudellisten menetysten lisäksi fyysisistä ja psyykkisistä seurauksista. Vanhempien huoli lapsistaan lisääntyy vastaavasti. Nukkuminen voi olla vaikeaa, lapsi ei uskalla mennä ulos tai tiettyihin paikkoihin, ja lääkärin apu onkin uhrille usein tarpeen. Tänään viidennes 16–19 vuotiaista ruotsalaisnuorista pelkää usein tai melko usein tulevansa ryöstetyksi.
Rikosten määrä kasvanut voimakkaasti
Rikosten määrä on viidessä vuodessa kasvanut voimakkaasti: vuonna 2015 alle 18-vuotiaisiin kohdistuneiden ryöstöjen (rikosilmoitusten) määrä oli 1 541 ja vuonna 2019 ryöstöjä tehtiin jo 2 489. Vuonna 2020 kasvu taittui. Syyksi ounastellaan pandemiaa. Vähentyminen on tosin tapahtunut vain suurkaupungeissa, muualla ryöstöjen määrä on edelleen kasvanut.
Brå on kartoittanut 550 satunnaisesti valittua nuorisoryöstöjen esitutkinta-aineistoa, joissa rikoksesta epäillään poikia. Yli puolet ryöstöistä on tapahtunut ulkona, useimmiten klo 15–22 välisenä aikana. Tyypillisesti parin-kolmen pojan joukko ryöstää yksinäisen kulkijan. Ryöstösaalis koostuu tyypillisesti vaatteista, puhelimista ja kuulokkeista.
– Tavallisimpia rikospaikkoja ovat koulujen läheiset nuorten tapaamispaikat, ostoskeskukset ja sen tapaiset paikat, toteaa Brå:n projektipäällikkö Anna Öström.
Maahanmuuttajat ryöstävät kantaruotsalaisia
Nuorisoon ja lapsiin kohdistuvien ryöstöjen uhrit ovat usein kotoisin niin sanotuilta paremmilta asuinalueilta ja heidän taustansa on kantaruotsalainen (77 %). Epäillyt tekijät tulevat taas monesti ongelmalähiöistä ja ovat taustaltaan maahanmuuttajia (66 %). Lukuja voi verrata siihen, että vuonna 2019 ikäryhmästä 0–20-vuotiaat ulkomaalaistaustaisia oli 27 prosenttia. Puolessa tutkituista tapauksista tekijä on ollut epäiltynä vastaavasta rikoksesta.
– Tämä tarkoittaa sitä, että nuoret ovat valinneet rikollisen elämäntavan. Kyseessä on vakava asia, johon täytyy kiinnittää erityistä huomiota, Anna Öström painottaa.
Nuorisoryöstöjen vähentämiseksi Brå suosittelee kohdistettuja toimenpiteitä nuorille, jotka syyllistyvät rikokseen ensimmäistä kertaa. Tekijöiden vanhemmatkin saattavat kaivata yhteiskunnan tukea. Uhriakin olisi hyvä muistaa.
Suomi seuraa pienellä viiveellä kehitystä Ruotsissa ja osa nuorisosta onkin jo ottanut mallia naapurista.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rikoksen uhri valta-asema status nuoriin ja lapsiin kohdistuneet ryöstöt solvaaminen yhteiskunnan tuki Ruotsin rikostutkimuslaitos Brå pelottelu nöyryyttäminen uhkailu vieraskieliset ulkomaalaistaustaiset henkilöt rikollisjengit ongelmalähiöt Jengirikollisuus maahanmuuttajat Syrjäytyminen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Helsinki kärsii haittamaahanmuuton seurauksista, katuväkivalta ja huumekauppa kasvussa – Purra: ”Perussuomalaisia lukuun ottamatta poliittinen kenttä on sokeuden vallassa”

Antikainen: Ruotsin jengiväkivalta toimii varoittavana esimerkkinä vääränlaisen maahanmuuton ongelmista – milloin Suomessa herätään?

Toisen polven maahanmuuttajat ovat yliedustettuina rikostilastoissa – syynä ei olekaan köyhyys ja asuinpaikka

Suomessa toimivia rikollisryhmiä yhdistävät Lähi-idän kieli ja kulttuuri – Koponen: ”Keskustan mielestä haitallisesta maahanmuutosta puhuminen tuntuu olevan leikinlaskun paikka”

Jengien ja klaanien yritystoimintaan kätkemä rikollisuus on suurin uhka Ruotsin yhteiskunnalle – kymmeniä miljardeja valuu taparikollisten taskuihin

Pakko on paras muusa – Ruotsi aikoo laittaa ulkomailla syntyneet naiset töihin

Melkoista menoa Malmössä: ilotulitteita väkijoukkoon ja päin poliiseja

Poliisiylijohtaja vetää yhtäläisyysmerkit maahanmuuton ja kasvavan jengirikollisuuden välille

Lapset ottivat haltuunsa lähiön ja vaativat maksua alueella liikkumisesta – poliisi tietoinen ”huonosti käyttäytyvistä nuorisojoukoista”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








