

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Pitäkää tunkkinne – yli puolet vanhuspalveluiden työntekijöistä aikoo pistää pillit pussiin Ruotsissa
Pula hoitohenkilökunnasta ei ole yksin suomalaisen sote-sektorin ongelma. Hoitoala on kriisiytymässä Ruotsissakin ja yli puolet vanhushoivan työntekijöistä on valmis jättämään toimensa. Kyse on paljolti palkasta.
– Luvut uusimmassa raportissamme osoittavat, että väki on saanut tarpeekseen, he eivät jaksa enää, sanoo ammattiliitto Kommunalin tutkija Anders Bucht Dagens Nyheterissä.
Vanhuspalveluissa työskentelevien tyytyväisyys ammatinvalintaansa on romahtanut. Vielä yksitoista vuotta sitten työpaikan vaihtoa suunnitteli 24 prosenttia työntekijöistä ja vuonna 2021 lähtöä pohtivien osuus oli jo 54 prosenttia työvoimasta.
Yksityisellä puolella tilanne on vielä synkempi eli vanhushoivan henkilöstöstä 58 prosenttia on valmis pistämään pensselit santaan kolmen vuoden sisällä.
Kyse on palkasta
Yli 80-vuotiaiden määrä kasvaa 50 prosentilla 10 vuodessa. Hoivapalveluita tarvitsevat ovat vanhempia ja sairaampia kuin ennen ja käytännössä ikääntyvän ihmisen on oltava monisairas päästäkseen palveluiden piiriin.
– Resurssit niukkenevat samaan aikaan, kun tarve kasvaa, Bucht toteaa.
– Jos alalla on pula henkilökunnasta, palkkojen pitäisi nousta. Naisvaltaisilla julkisilla aloilla mekanismi näyttää olevan toinen.
100 000 työntekijän lisätarve
– Henkilökunta tekee kaikkensa, jotta hoidettavat eivät huomaisi todellista tilannetta. Liiton jäsenistä 37 prosenttia vastasi kuitenkin, että henkilöstön määrä oli päivittäin tai viikoittain niin alhainen, että se muodosti riskin vanhuksille.
TV4:n uutisten mukaan kunnallisen sektorin lisätyövoiman tarve vanhusten palveluyksiköihin ja kotihoitoon on väestön ikääntyessä 100 000 henkilöä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- yli 80-vuotiaiden osuus väestöstä Anders Bucht hoitoalan kriisiytyminen pako ammatista ammatin vaihtaminen kunnallinen sektori hoiva-avustajat vanhusten palveluyksiköt vanhusten palvelut palkkakuoppa työntekijäpula yksityinen sektori palkankorotus henkilöstövaje vanhusten kotihoito hoivapalvelut lähihoitajat Julkinen sektori sote
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Työmarkkinoiden ongelmia ei voi korjata tuomalla Suomeen ihmisiä Euroopan ulkopuolelta – Purra: ”Se ajatus ei valitettavasti toimi”

Purra tyrmää vanhojen puolueiden selitykset työvoimapulasta: Työmarkkinoiden ongelmien syynä työn heikot kannustimet

Nyt puhuvat hoitajat: Halutaanko sotealalle todella rakentaa ohituskaista kielitaidottomille maahanmuuttajille?

Ministeriön tuore raportti tunnustaa tosiasiat: Ulkomaisen työvoiman houkuttelussa olennaista, että tulijat elättävät itsensä ja perheensä omilla työtuloillaan
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








