Purra: Ammattikouluihin oppimistakuu, lisää lähiopetusta ja opetusta oikeille aloille: ”Kolmivuotinen koulu, jossa on paljon ilmaa, tappaa monien motivaation”

Perussuomalaiset esitteli tänään puheenjohtaja Riikka Purran johdolla ratkaisujaan koulutusjärjestelmän kuntoon laittamiseksi. Ammatillinen koulutus kärsii Purran mukaan heti opetuksen alkaessa siitä, että peruskoulun ongelmat siirtyvät toiselle asteelle.

– Mikäli peruskoulua ei korjata, ongelmat eivät vähene myöskään amiksista. Koulutus on prosessi, ja jokaisen sen osan pitää olla kunnossa, Riikka Purra sanoi.

Ammatillisessa koulutuksessa on Purran mielestä tehty merkittäviä virheitä paitsi rahoituksen leikkausten myös uudistusten suhteen.

– Pelkkä rahoituksen lisääminen ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan selkeitä muutoksia ja uudistusten peruuttamista, Purra totesi.

Lisää lähiopetusta

Purra huomautti, että ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee nyt suuri joukko nuoria, joiden työpanokselle ei ole kysyntää ja joiden on vaikea päästä edes työharjoitteluun.

– Monet kikkailevat koulun läpi saamatta lainkaan riittävästi lähiopetusta tai ohjausta. Lähiopetustunteja on välttämätöntä lisätä. Opiskelijan pitää käydä fyysisesti koulussa tai opetuspaikalla mieluiten joka päivä. Opiskelijoiden yksilöllinen oppimisen polku on ajatuksena kaunis, mutta opettajille liian työläs, Purra totesi.

Koulutusohjelmia on tarkasteltava

– Kolmivuotinen koulu, jossa on paljon ilmaa, tappaa monien motivaation. Tekemään ja töihin pitäisi päästä pian, Purra huomautti.

Koulutusohjelmien pituutta onkin Purran mielestä tarkasteltava.

– Saisiko kaksivuotisella koululla parempia tuloksia? Samalla on muistettava, että toinen aste käydään perinteisesti herkässä iässä ja koulunkäynnillä on muitakin tarkoituksia kuin asian oppiminen, Purra mietti.

Oppivelvollisuuden pidennys ei ratkaissut mitään

Purra arvosteli, että ammattikoulutuksen keskeyttämiseen hallituksen ”ideologinen pakko-opetus” eli oppivelvollisuuden pidentäminen ei ole ratkaisu vaan peitepuikko.

– Koulupudokkuuteen on puututtava paljon voimakkaammin. Nuoret on vaikka haettava kotoa kouluun. Poissaoloja ei pidä katsoa läpi sormien, Purra totesi.

Kaikista ei tarvitse tulla korkeakoulutettuja

Ammatillinen koulutus ja duunarialat tarvitsevat arvonpalautuksen, eikä kaikista Purran mukaan tarvitse eikä pidä tulla korkeakoulutettuja.

– Korkeakoulutusta korostava yhteiskunnallinen puhe sivuuttaa ammatilliset osaajat – joita nykyään nähdäänkin olevan vain Euroopan ulkopuolella. Korkeakoulutettujen ylistyspuhe sivuuttaa yleensä kokonaan sen, mille aloille korkeakoulutettuja tarvitaan lisää. Ei suinkaan kaikille, Purra totesi.

– Oppilaitoksista pitää valmistua osaavia nuoria yritysten tarpeisiin. Melkein 70 prosenttia opiskelijoista on viime vuosina ollut aikuisia, ja yhä suurempi osa koulujen energiasta menee kotouttamiseen ja maahanmuuttajakoulutuksiin. Tämä on väärä suunta, vaikka tietenkin muutakin kuin nuorten tutkintokoulutusta tarvitaan.

Järjetöntä tuoda koulutettavia EU:n ulkopuolelta

Purra huomautti, että uusien osaajien kouluttaminen ja työikäisten osaamisen varmistaminen ovat keskeisiä kasvun tekijöitä. Ammatillinen koulutus tukee myös yrittäjyyttä, ja mahdollista työvoimapulaa korjataan huolehtimalla ammatillisesta koulutuksesta.

– On järjetöntä, miten vähän tästä puhutaan samalla kun niin monet tahot ovat valmiita tuomaan Euroopan ulkopuolelta meille tulevaisuuden vuosittaiset kymmenet tuhannet duunarit ja sellaisiksi koulutettavat.

Koulutus oikeille aloille

Purran mukaan yksi työvoimapulan syy on siinä, että ammatilliset oppilaitokset kouluttavat väärille aloille ja vuoropuhelu elinkeinoelämän ja yritysten kanssa on puutteellista. Perussuomalaisten mielestä valtion pitää ohjata koulutuspolitiikallaan ammatillista koulutuskenttää.

– Minne koulutetaan, kuinka paljon, millä alueilla – nämä pitää määrittää tarpeiden ja tulevaisuuden näkymien perusteella. Valtio on veronmaksajan rahalla koulutuksen keskeisin maksumies. Se vastaa myös koulutustuotoksen seurauksista, Purra huomautti.

Jo peruskoulussa oppilaanohjauksen pitäisi olla Purran mielestä selvästi konkreettisempaa.

– Nuori, joka suunnittelee, mille alalle kouluttautuu, hyötyy tiedosta, mikä on kannattavaa ja mistä on saatavilla mahdollisimman vakaa työura, osaamista vastaavalla palkalla. Järkivalinnat palkitsevat lopulta paitsi niiden tekijän myös korkeampaa työllisyyttä tavoittelevan kansakunnan. Ammattimies tai -nainen pääsee parhaimmillaan nopeasti työn pariin ja tienaamaan, Purra totesi.

Oppimistakuu ammattikouluihin

Myös ammatilliseen kouluun pitää saada perussuomalaisten mielestä oppimistakuu. Takuu tarkoittaa käytännössä sitä, että mikäli vaadittavaa osaamista ja taitoja ei saavuteta, kurssit pitää uusia. Todistusta ei voi siis saada, mikäli vaadittavaa osaamista ei saavuteta.

– Myös oppisopimusmalleja on kehitettävä, sillä niillä pääsee joustavasti työelämään. Oppisopimus on monille erinomainen polku työelämään. Pk-yritysten kannalta työpaikoilla järjestettävä koulutus on hyvä tapa etsiä ja kasvattaa omia työntekijöitä, Purra totesi.

Purra huomautti, että oppisopimuksen aikainen palkkaus on saatava vastaamaan opiskelijan osaamisen kehittymistä.

– Tämä kannustaa työnantajia lähtemään mukaan oppisopimuskoulutukseen. Kun työntekijät sitoutetaan yritykseen, kaikki hyötyvät. Tällä hetkellä sitouttaminen ei useinkaan toimi. Väki vaihtuu, eikä oppisopimuskoulutukseen mukaan lähteminen houkuta.

– Suomella on paljon korjattavaa ammatillisen koulutuksen sektorilla. Toivoisin, että asia saisi enemmän huomiota. Monesti keskustelu keskittyy vain korkeakoulutettaviin, ja ammattialoilla huomio on heti maahanmuutossa. Perussuomalaisten mielestä meidän pitää saada oma järjestelmämme toimimaan paljon paremmin, Purra päätti.