

LEHTIKUVA
Slunga-Poutsalo: Meillä on jo pitkään ollut vähintään toinen jalka Natossa
Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo kertoi eduskunnan Nato-keskustelussa syntyneensä aikana, jolloin presidentti-sanan synonyymi oli Kekkonen ja YYA-sopimuksen varjossa televisiosta ei näytetty edes hauskoja lastenohjelmia, jos naapurissa sattui menehtymään päämies. Nykyään Suomi on kuitenkin ollut vähintään toinen jalka Natossa jo vuodesta 1994 lähtien.
Riikka Slunga-Poutsalo kertoi eduskunnan Nato-keskustelussa suomettumisen ajan olleen tasaista ja stabiilia, lapsen mielestä. Suomettuminen oli termi, jonka kyllä kuuli usein, mutta jonka sisältöä ei ymmärtänyt.
– Kun tämän päivän lähtökohdista lukee aikalaiskertomuksia, miltei järkyttyy, kuinka vahvassa kytköksessä Neuvostoliittoon olemme olleet, kuinka pieniinkin asioihin haimme naapurista hyväksyntää tai lupaa. Kun Neuvostoliitto sitten hajosi, uskoimme ja luotimme siihen, että uusi Venäjä muuttuisi avoimemmaksi, liberaalimmaksi ja demokraattisemmaksi. Mutta se aikakausi olikin vain kansallinen häiriö naapurimaamme sisällä, Slunga-Poutsalo totesi.
– Venäjä on useasti todennut, että sen tavoite on muuttaa Euroopan turvallisuusjärjestystä. Se on myös pyrkinyt vaikuttamaan itsenäisten valtioiden ulko- ja turvallisuuspoliittiseen valinnanvapauteen erilaisin pelotteluin, uhkailuin ja kovin sanakääntein.
Historiassa ei tapahdu enää mitään
Slunga-Poutsalo kokee, että Suomessa on pitkään pystytty laittamaan nämä uhittelut toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ja pystytty luottamaan hyviin kahdenvälisiin suhteisiin ja diplomatiaan, mutta nyt maailma on muuttunut liikaa.
– Historiassa ei tapahdu mitään, menneisyyteen emme voi palata, emme edes siihen lapsenuskoiseen.
– Rauha ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii sitoutumista. Rauhan eteen on tehtävä töitä, sitä on puolustettava ja sitä on jaksettava rakentaa uudestaan ja uudestaan. Keskusteltaessa Natosta ajatukset kuitenkin helposti kääntyvät sotaan, vaikka sotilaallista uhkaa ei juuri nyt meillä ole, Slunga-Poutsalo sanoi.
Toinen jalka Natossa
Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön jo vuodesta 1994 alkaen ja osallistunut myös Naton toimeenpanemiin kriisinhallintaoperaatioihin ja harjoituksiin. Suomalaisia työskentelee jo nyt Suomen ja Naton välisen yhteistyön tehtävissä. Suomen armeijan kalusto on Nato-yhteensopivaa.
– Meillä on siis jo pitkään ollut vähintään toinen jalka Natossa.
On eri asia olla kumppani kuin täysivaltainen jäsen
Slunga-Poutsalo näkee, että Suomi on myös viime vuosikymmeninä karistanut suomettumisen aikaista leimaa ja rakentanut maineen luotettavana ja modernina tiedustelukumppanina, jonka kanssa voi jakaa valikoituja tiedustelutietoja mm. Nato-maiden tiedustelulähteistä.
– On aivan eri asia olla kumppani, vaikkakin arvostettu sellainen, kuin täysivaltainen jäsen ryhmässä ja näin ollen monipuolisemman tiedustelutiedon äärellä, Slunga-Poutsalo painotti.
– Se, että voimme nähdä horisontin yli tai nurkan taakse, auttaa meitä ennakoimaan ja myös sammuttamaan ajoissa kytemään ryhtyneet palot. Ja näin rakentaa rauhaa jo etukäteen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rauhan rakentaminen Nato-yhteensopivuus Euroopan turvallisuusjärjestys Nato-keskustelu kahdenväliset suhteet sotilaallinen uhka tiedusteluyhteistyö Naton rauhankumppanuus sota rauha ulko- ja turvallisuuspolitiikka Diplomatia suomettuminen Neuvostoliitto Kriisinhallinta Riikka Slunga-Poutsalo Venäjä nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Leena Meri: Venäjän toimet pakottavat Suomenkin reagoimaan

Suomi on yhtenäisempi kuin aikoihin

Lulu Ranne: Kun Nato-läksyt on tehty, on talouden laiskanläksyjen aika

Packalén: Venäläisestä näkökulmasta hyökkäys tulee aina lännestä, meille idästä

Mäenpää: ”Kannatan nykyisessä tilanteessa Suomen Nato-jäsenyyttä”

Koskela: Venäjä hyökkäyssodan takia onneksi silmät ovat auenneet – Nato-jäsenyydessä on kyse ennaltaehkäisystä

Juuso puoltaa Natoon liittymistä: Suomen turvallisuuden vahvistaminen ei ole uhka kenellekään

Simo Grönroos väittelee Kekkosen ajan toisinajattelijasta – suomettumisen kriitikko Kauko Kare sai äärioikeistolaisen maineen
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








