

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on kasvanut entisestään – Lehto: Hallituksen lisättävä maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöjen rahoitusta jo tänä vuonna
Ukrainan tilanteen seurauksena suomalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on kasvanut entisestään ja sen rahoituksen turvaaminen on entistä tärkeämpää. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehto on valmistellut toimenpidealoitteen maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöjen rahoituksen lisäämisestä.
Kansanedustaja Rami Lehto pitää korkeaa maanpuolustustahtoa Suomen puolustuskyvyn kulmakivenä. Puolustusvoimilla on reservissä noin 900 000 koulutettua sotilasta. Reserviläiset muodostavat Suomen puolustuskyvyn perustan, sillä 97 prosenttia Suomen sodanajan vahvuudesta on reserviläisiä.
Vapaaehtoinen maanpuolustus on Suomen maanpuolustusta tukevaa kansalaistoimintaa. Se lujittaa suomalaisten maanpuolustustahtoa ja parantaa viranomaisten ja kansalaisten valmiutta selviytyä eri turvallisuustilanteissa.
– Vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevillä järjestöillä on sen ylläpidossa tärkeä rooli. Suomessa on monia eri reserviläisjärjestöjä, joista kahdessa suurimmassa on jäseninä lähes 66 000 suomalaista. Järjestöjen jäseninä on myös naisia, Lehto kertoo.
MPK kouluttaa paikallisjoukkoja
Vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja -koulutusta toteuttavien järjestöjen tukemiseen on varattu vuoden 2022 budjetissa 4 852 000 euroa. Määrärahasta valtaosa käytetään julkisoikeudellisen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnan tukemiseen. MPK kouluttaa yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa paikallisjoukkoja.
– Paikallisjoukkojen yksiköitä ovat mm. maakuntakomppaniat, taistelukoulutusyksiköt, suojaus- ja sotilaspoliisiyksiköt sekä perustamiskeskukset, joihin sijoitettujen reserviläisten yksilötaitojen kouluttamiseen ja ylläpitämiseen MPK järjestää eri kursseja, sanoo Lehto.
Reserviläisjärjestöjen tuki erittäin vähäistä
Puolustusministeriön tekemällä päätöksellä vuonna 2021 kokonaistuesta 128 000 euroa ohjattiin Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton ja Naisten Valmiusliiton toiminnan tukemiseen niin, että kukin järjestö sai 32 000 euron tuen. Lehto pitää määrää erittäin vähäisenä verrattuna muiden kansalaisjärjestöjen valtiolta saamiin avustuksiin.
– Esimerkiksi vuonna 2021 Aseistakieltäytyjäliitto sai valtionapua 63 000 euroa ja Suomen Rauhanpuolustajat 177 000 euroa. Jäsenmääriin suhteutettuna reserviläisjärjestöille myönnetään tukea alle euron/jäsen ja esimerkiksi rauhanpuolustajille 85 euroa/jäsen, Lehto toteaa.
Suomen varauduttava Venäjän uhkaan
Toimenpidealoitteessaan Lehto ehdottaa, että hallitus ryhtyisi lisätalousarvion yhteydessä toimenpiteisiin vapaaehtoisen maanpuolustuksen turvaamiseksi lisäämällä rahoitusta maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen ja ohjaamalla lisätukea reserviläisjärjestöjen rahoitukseen jo kuluvan vuoden aikana.
– Vaikka Suomea eivät tällä hetkellä uhkaa välittömät sotatoimet, ne ovat kuitenkin mahdollisia, ja Suomen tulisikin varautua siihen, että Venäjän sotatoimet voivat levitä Ukrainan rajojen ulkopuolelle, Lehto varoittaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Venäjän sotatoimet Venäjän uhka Suomen Rauhanpuolustajat Aseistakieltäytyjäliitto Naisten Valmiusliitto Maanpuolsutuskiltojen liitto Suomen Reserviupseeriliitto Reserviläisliitto perustamiskeskukset sotilaspoliisiyksiköt suojausyksiköt taistelukoulutusyksiköt maakuntakomppaniat kansalaistoiminta vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoitus reserviläisjärjestöt maanpuolustusjärjestöt Maanpuolustuskoulutusyhdistys maanpuolustustahto MPK vapaaehtoinen maanpuolustus turvallisuustilanne Ukrainan kriisi toimenpidealoite Puolustusvoimat Reserviläiset Rami Lehto Venäjä maanpuolustus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Luukkanen: Valheellinen ja väärä kuva Venäjästä on vaihtunut realismiin

Reijonen: Supon epäilyt venäläisten maanomistuksesta otettava tosissaan

Antikainen: Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi sodan jälleen Eurooppaan – muuttunut turvallisuustilanne edellyttää Pohjois-Karjalan prikaatin perustamista uudelleen

Maanpuolustus kiinnostaa nyt ennennäkemättömällä tavalla – Simula: Vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen nopeasti lisää resursseja

Luukkanen talvisodan rauhasta 13.3.1940: Kirvelevä rauha pelasti Suomen

Sivarista takaisin reserviin – Ronkainen: Onko reserviläisen siviilipalvelukseen hakua mahdollista perua?

Meri ja Ronkainen: Ampumaratojen riittävyys varmistettava

Purra: Mihin tehtäviin määrättäisiin suomalaisnaiset, jotka eivät ole suorittaneet vapaaehtoista asevelvollisuutta?

Maanpuolustuskoulutus tarvitsee resursseja ja lakimuutoksia koulutuksen edistämiseksi – perussuomalaisilta toimenpidealoite
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








