Kunnat

Suomi vanhenee ja väestö vähenee. Syntyvyys on laskenut jo pitkään, ja monessa kunnassa koululuokat pienenevät samaan aikaan kun ikäihmisten määrä kasvaa. Tämä kehitys nähdään usein ensisijaisesti kustannushaasteena. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandmanin mielestä asian ei kuitenkaan pitäisi olla näin. Ikäihmiset ovat kunnille voimavara, jos heidät halutaan nähdä sellaisina ja kirjata myös mukaan kuntastrategioihin.

Valtioneuvosto on asettanut työryhmän, joka määrittää kuntien tulevien vuosien palvelulupauksen ja linjaa seuraavan vaalikauden kuntauudistuksia. Ryhmä tarkastelee erityisesti kuntatalouden kestävyyttä, lakisääteisiä palveluja ja kuntien roolia muuttuneessa toimintaympäristössä.

Perussuomalaiset kansanedustajat Mira Nieminen ja Sanna Antikainen ovat jättäneet eduskunnassa kirjallisen kysymyksen työllisyyspalvelujen norminpurkupilotin etenemisestä ja kuntien rahoitusvastuusta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman moittii suomalaiskotitalouksien arjen kustannuksia kestämättömiksi: vuokrat, jätemaksut, kiinteistöverot, vesimaksut, hulevesimaksut, sähkönsiirto ja muut paikalliset maksut kiristävät monen taloutta samanaikaisesti. Strandman vaatii kuntia selvittämään kokonaiskuvan asukkaidensa kuluista ja ryhtymään toimiin niiden hillitsemiseksi.

Lasten hyvinvointi on koko yhteiskunnan turvallisuuden ja tulevaisuuden perusta. Siksi kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksenteossa täytyy huomioida lastensuojelun toimenpiteet ja lapsivaikutusten arviointi keskeisenä osana. - Viimeaikaiset selvitykset osoittavat, että lasten edun arviointi ei toteudu vielä riittävän systemaattisesti, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.

Elokuun alussa 2025 astuu vihdoin voimaan laki, joka kieltää kännyköiden käytön oppitunneilla. - Tämä on tärkeä askel kohti koulurauhaa ja korkeampia oppimistuloksia. Laki antaa mahdollisuuden ulottaa kännykkäkielto koko koulupäivän ajalle. Tämä tulisi ympäri Suomea ottaa käyttöön Opetushallituksen ohjeistusten mukaisesti, sanovat sivistysvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu muistuttaa tänään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivänä, että sunnuntain vaaleissa on mahdollisuus äänestää sen välillä, haluaako suojella ja kehittää suomen kieltä vai tuhlata rahaa turhiin vieraskielisiin palveluihin.

Suomi on pitkien etäisyyksien maaseutumainen maa, jonka kansallismaisemaan kuuluvat erottamattomalla tavalla laiduntavat lehmät vehreillä pelloilla. Maaseutumaisema on kiinteä osa suomalaista kulttuuria. Sen säilyminen on turvattava, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew haluaa lakkauttaa vieraskielisten oman äidinkielen opiskelun rahoittamisen suomalaisten pussista.

Ajatuspaja Suomen Perusta tiedusteli Iro Researchin kautta suomalaisten näkemyksiä kunnissa ja hyvinvointialueilla päätettävistä asioista. Selkeimmät kannat vastaajilla oli Suvivirren ja joulujuhlan kuulumisesta kouluihin, alueiden maksamia puoluetukia vastaan ja kotimaisten hoitajien puolesta.

Ylen Politiikkaradion vaalitentti tarjosi perjantaina perussuomalaisten puheenjohtajalle, valtiovarainministeri Riikka Purralle hyvän mahdollisuuden muistuttaa talouden realiteeteista. Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa roimasti, vaikka valtio velkaantuu yhä.

Suomessa on tehty bisnestä ulkomaalaisilla opiskelijoilla. Nyt hallitus kaavailee loppua veronmaksajien kustannuksella tehtävälle rahastukselle.

Ilmainen koulutus on pitkään ollut Suomen ja suomalaisten ylpeys. Viime vuosina Suomeen on kuitenkin alkanut saapua hämäräperäisten konsulttiyritysten maahantuomia koulusiirtolaisia, sillä ilmainen koulutus taataan Suomen lain mukaan aivan jokaiselle, jonka jokin suomalainen lukio tai ammattikoulu on hyväksynyt oppilaakseen.

Lakihanke vesiyhtiöiden omistuksen sääntelystä on lähetetty uudelle lausuntokierrokselle. Pykäläluonnos pitää sisällään ehdotuksen kunnille säädettävästä myyntikiellosta, eli kunnat eivät siis saisi myydä lainkaan vesihuoltolaitokseen, tukkuvesihuoltolaitokseen tai vesihuolto-omaisuuteen kohdistuvaa omistustaan muulle kuin toiselle kunnalle tai kunnan omistamalle vesihuoltolaitokselle.

Kansanedustaja Teemu Keskisarja moittii suomalaisen kunnallishallinnon paisunutta byrokratiaa ja läksyttää kuntapäättäjiä velkarahan tuhlaamisesta ”itse keksittyihin turhakkeisiin”. – Näin se ei voi mennä. Jopa kaikkivoipa heppu nimeltä yhteiskunta on lyyhistymässä mahdottoman taakkansa alle, Keskisarja sanoo.