

Luhankalainen Heikki Vilander esittelee kiistanalaista tuulivoimapuistoa. / MIKA RINNE
Tuulivoimaloista melu- ja terveyshaittaa Luhangassa – kesämökkiasukas: ”Yhtään yötä en ole voinut olla talossa voimaloiden käynnistymisen jälkeen”
Sysmäläinen Raili Pajunen omistaa kesämökin, joka sijaitsee Latamäen tuulivoimaloiden läheisyydessä. Hän ei ole kuitenkaan voinut nauttia kesäpaikastaan voimaloiden käynnistyttyä vuonna 2014. Myös monet muut Luhangan tuulivoimala-alueen lähiasukkaat ovat joutuneet kokemaan tuulivoimaloiden haittavaikutuksia.
– Yhtään yötä en ole voinut olla talossa voimaloiden käynnistymisen jälkeen. Se on kotipaikkani, jossa ennen linnut lauloivat ja oli rauhallista. Siihen tuulivoimaloihin se rauha sitten loppui, Raili Pajunen harmittelee.
Hän kertoo kokemistaan melu- ja terveysvaikutuksista.
– Tuulivoimaloista on meluhaittaa. En pysty olemaan talossa tai pihalla ilman kuulosuojaimia. Ilman suojaimia saan päänsärkyä. Se on sitä infraäänen vaikutusta, Pajunen sanoo.
”Muistuttaa betonimyllyn ääntä”
Keski-Suomessa sijaitseva Luhangan Latamäki on yhteensä kuuden tuulivoimalan tuulivoima-alue. Voimaloiden napakorkeus on 140 metriä. Niiden 50 metriset lavat käyvät korkeimmillaan lähes 200 metrin korkeudessa.
Luhankalainen Eino Rantanen asuu noin 800 metrin päässä lähimmästä tuulivoimalasta. Rantasella ei ole niistä hyvää kerrottavaa.
– Kaikki kuusi voimalaa ovat näkyvillä. Ei ole puustoa edessä suojaamassa niiden turruttavalta melulta. Sitä ei osaa verrata liikenteen meluun. Se ääni on tasaisen tappavaa jumputusta. Pahimmillaan voimaloiden ääni muistuttaa betonimyllyn ääntä, Rantanen kuvailee.
Rantanen asuu kotitilallaan äitinsä kanssa.
– Melu kuuluu sisälle asti ja sen takia ei aina saa nukuttua yöllä. En kaipaa tuulivoimaloita lisää. Nämäkin olisi pitänyt rakentaa kauemmaksi asutuksesta, Rantanen toteaa.
Uudet melumittaukset
Joukko alueen asukkaita valitti taannoin Latamäen tuulivoima-alueen melumittauksista hallinto-oikeuteen. Oikeuden mielestä melumittauksia ei tehty riittävän luotettavasti. Lisäksi päivä- ja yöaikainen melu näyttäisi ylittävän sallitut rajat.
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Luhangan kunnan valituksen asiasta ja jätti voimaan hallinto-oikeuden päätöksen uusista melumittauksista sekä ympäristöluvan harkinnasta.
Hallinto-oikeuden päätöksessä Luhangan kunta velvoitettiin suorittamaan uudet melumittaukset ajankohtina, jolloin tuulivoimalat toimivat suurimmalla mahdollisella tehotasolla ja vallitsee melun leviämisen kannalta otollisemmat olosuhteet kuin aikaisemmin tehdyissä mittauksissa. Tämä tarkoittaa olosuhteita, joissa asukkaat kokevat meluhaitan häiritsevyyden suurimmaksi.
Latamäen tuulivoimalat omistaa Exilion Tuuli Ky, joka osti tuulipuiston sveitsiläiseltä pääomasijoitusyhtiö SUSI Partners AG:n rahastolta viime keväänä. Exilion Tuulen omistajia ovat Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo, Valtion Eläkerahasto sekä Eläkevakuutusyhtiö Veritas.
Tuulivoimayhtiö on antanut melumittaukset Ramboll Oy:n tehtäväksi. Mittausten on määrä valmistua loppuvuoden aikana.
Riippumattomuutta kaivataan
Voimaloiden lähellä asuvat ovat vaatineet, että mittaaja pitäisi vaihtaa ja valvojaksi asettaa riippumaton asiantuntija. Asukkaiden mielestä mittauksia pitäisi tehdä myös talvella, kun puissa ei ole lehtiä. Lisäksi tarvetta olisi erillisille sisämelumittauksille ja myös tuulivoimaloiden lähtömelutaso pitäisi selvittää.
Yksityisten ihmisten rahoittama Suomen ympäristöterveys (SYTe) on tehnyt mittauksia tuulivoiman vaikutuksista.
SYTen mukaan mittaustulokset alkukesältä 2019 ovat hälyttävät, koska ihmiset ja eläimet altistuvat teolliselle infraäänelle kymmenien kilometrien etäisyydellä tuulivoimaloista.
Esimerkiksi Jyväskylässä infraääntä havaitaan erityisesti touko-kesäkuussa ja sen arvellaan olevan peräisin noin 50 kilometrin päässä sijaitsevista Luhangan voimaloista.
MIKA RINNE
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset kaatoivat suuren tuulipuistohankkeen Lapissa – ”Matkailijat eivät tule tänne propelleja katsomaan”

Halla-aho: Suomen teollisuus kuristetaan hengiltä liian kunnianhimoisilla ilmastotavoitteilla

Sosiaali- ja terveysministeriöstä tehty kantelu oikeuskanslerille – kansalaiset tuskastuivat tuulivoimaloiden meluun

Koskenkylä: Saksan viherutopistinen energiakäännös ”Energiewende” on ajautumassa umpikujaan – kansalaisten mielestä kallis, kaoottinen, epäoikeudenmukainen

Mäenpää: Miksi hallitus edistää tuulivoiman lisärakentamista ilman puolueetonta selvitystä sen terveysvaikutuksista?

Juuso vaatii tuulivoimaloille ympäristöluvat

Peltokangas haluaa selvyyttä Gasumin ja ABO Windin hämäriin tuulivoimahankkeisiin – ministeri haluton puuttumaan

Tuulivoimateollisuus valtaamassa tuhansien järvien maan valtavalla voimalla – Juuso vaatii ympäristölupaa tuulivoimaloille
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








