

Ukrainassa kylvetään nyt vain vihaa: ”Vehnäsato tulee romahtamaan kolmannekseen tai neljännekseen normaalista”
Venäjä kylvää mielettömiä määriä räjähteitä ympäri Ukrainaa. Ihmisten mittaamattomien kärsimysten lisäksi lisäksi luonto ja pellot kokevat peruuttamattomia tuhoja. Ukrainan sodan seuraukset järisyttävät koko maailmaa vielä vuosikymmeniä sodan loppumisen jälkeenkin.
– Kevättyöt jäävät tekemättä, koska venäläiset ampuvat kaikkea, mikä liikkuu, toteaa läntisessä Ukrainassa lähellä Lvivin kaupunkia 3 000 peltohehtaarin tilaansa viljelevä Jonathan Clibborn.
Clibbornin aika menee tänään sota-alueen sukulaisista huolehtimiseen, pakolaisten majoittamiseen suojaan pommituksilta ja ylipäänsä tilan päälle vyöryvästä arjesta selviämiseen.
– Peltoja on miinoitettu ja niille on vedetty teitä, puhumattakaan räjähtämättömistä ammuksista ja pelloille jääneistä kuolleista sotilaista. Luullakseni vehnäsato tulee romahtamaan kolmannekseen tai neljännekseen normaalista, Clibborn arvelee National Geographicin verkkojulkaisussa.
Kevätkylvöt alkoivat Ukrainassa – ainakin teoriassa – viikko sitten. Jos peltotyöt jäävät nyt pääosin tekemättä, nälkä voi pian olla muillakin kuin ukrainalaisilla. On jopa todennäköistä, että sadat miljoonat ihmiset ovat pian pulassa tuontivehnän ehtyessä ja maapallolla saattaa olla edessään pahin ruokakriisi sitten toisen maailmansodan.
Peltoja uhkaa aikapommi
Ukrainan pelloilla tikittää myös toinen aikapommi: silmittömän tulituksen seurauksena pelloille leviää saasteita ja myrkkyjä. Ukraina on pitkälle teollistunut maa, jossa on osin neuvostohistoriasta johtuen paljon kemian teollisuutta, terästehtaita sekä asetuotantoa.
Nyt teollisuuslaitoksia on ammuttu – tahallaan tai vahingossa – ohjuksilla ja tykistötulella. Räjähdysten seurauksena ilmaan on joutunut valtava määrä myrkyllisiä päästöjä, jotka leviävät tuulten mukana kaikkialle mustan mullan maahan. Maa ja vesi saastuvat aseiden, ammusten sekä raunioiden sisältämistä raskasmetalleista ja kemikaaleista.
Ydinvoimaloita ja köyhdytettyä uraania
Oma riskinsä sisältyy myös Ukrainan lukuisiin ydinvoimaloihin; Tšernobyl ja Zaporižžja ovat jo venäläisten käsissä. Paikallisia säteily- ja myrkkypäästöjä päästöjä syntyy myös köyhdytettyä uraania sisältävistä ammuksista, joita käytetään panssaroituja ajoneuvoja vastaan.
Sota on johtanut myös siihen, että raskaasti pommitetuilla alueilla sähköt ovat poikki, jolloin vesi- ja viemärilaitos eivät toimi ja jätevedet joutuvat käsittelemättöminä ympäristöön ja vesistöihin. Myöskään ympäristönsuojelu ei toimi, tosin jätteiden kylväminen ympäristöön on sodassa akuuteista ongelmista pienimpiä.
Venäjä oikeuteen ympäristörikoksista
Sodan aiheuttamat ympäristötuhot ovat pitkävaikutteisia. Euroopassa on edelleen peltoalueita, joita ei voida viljellä ensimmäisestä maailmansodasta peräisin olevan sotaromun ja raskasmetallien takia.
– Eräs mahdollisuus saada Venäjä vastuuseen ympäristörikoksista olisi ottaa ne esille mahdollisen rauhansopimuksen yhteydessä. Historiallisesti tosin on niin, että vain sodan voittajat voivat vaatia sotakorvauksia. Joten korvaukset voisi ottaa esille siitä tapauksessa, että Ukraina voittaa sodan, sanoo ympäristöjuristi Britta Sjöstedt Svenska Dagbladetissa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- raskasmetallit jätevesi ruokakriisi ympäristörikos Zaporižžja Tšernobyl köyhdytetty uraani ympäristömyrkyt ympäristötuho Britta Sjöstedt Jonathan Clibborn kevättyöt ruokariippuvuus viljasato kevätkylvöt ohjus vehnä Ukrainan sota Venäjän hyökkäys ydinvoimala ruokapula ammukset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Onko Venäjä rahoittanut ilmastoaktivisteja vähentääkseen lännen energiaomavaraisuutta?

Myös tähän on varauduttava: Uusi pakolaiskriisi tietää yhteiskunnalle miljardien lisämenoja

Immonen: Ruuan- ja energiantuotannon huoltovarmuus turvattava – ”Isänmaan etu kaiken muun edelle”

Ruokapula uhkaa Suomessakin, maanviljelijät joutuvat ottamaan lainaa päästäkseen kylvötöihin
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








