Polttoaineverojen korotuksilla ei edes yritetä vaikuttaa ilmastoon – tästä on kyse

Rinteen hallitus aikoo nostaa polttoaineveroja, ja se ei todellakaan perustu polttoaineiden aiheuttamiin päästöihin, analysoi Talouselämä. Lehden mukaan hallituksen ilmoittamat polttoaineveron korotukset ensi vuoden budjetin yhteydessä ovat esimerkki siitä, miten hallitukset veropoliittiset tavoitteet kävelevät yli ilmastopolitiikan. Liikennepolttonesteitä verotetaan kymmenkertaisesti verrattuna esimerkiksi kivihiilen päästöoikeusmaksuihin.

Erilaisten haittaverojen perimmäinen tarkoitus on muuttaa ihmisten käyttäytymistä. Tupakkaa poltetaan ja alkoholia juodaan vähemmän, kun niiden hinta nostetaan verotuksen keinoin yli kuluttajan kipurajan – näin ainakin haittaverottajat uskovat. On kuitenkin pitkään ollut selvää, että ympäristöverot ovat uhka valtiontaloudelle, jos verot todella ohjaisivat kansalaisten käyttäytymistä niin, että tämä käyttäytyminen voisi samalla pienentää verotuloja.

Toimittaja Matti Kankare huomauttaa Talouselämä-lehden kommenttikirjoituksessaan, että hallitus arvioi polttoaineiden veronkorotuksen tuovan lisää verotuloja vuodessa 250 miljoonaa euroa, kun veroa viime vuonna kerättiin kaikkiaan 2,7 miljardia euroa. Mutta pitikö bensaveron korotuksen nyt vähentää päästöjä vai lisätä verotuloja?

Bensavero koostuu kolmesta osasta

Kankareen mukaan hallitus varmistaa verotuotot muuttamalla radikaalisti verotuksen painopistettä. Polttoainevero jakautuu polttoaineen energiasisältöveroon ja hiilidioksidiveroon sekä huoltovarmuusmaksuun. Bensiinin 70,25 sentin polttoaineveron energiasisältövero on tänä vuonna 52,19 senttiä, hiilidioksidivero 17,38 senttiä ja huoltovarmuusmaksu 0,68 senttiä.

Kahdeksan vuotta sitten polttoaineverotuksen painopistettä siirrettiin polttoaineveroissa hiilidioksidiveroon, kun aiemmin valtio oli keskittynyt verottamaan pääosin polttoaineen energiasisältöä, Kankare muistuttaa.

Aiemmin pyrittiin suosimaan vähäpäästöisyyttä…

Verotuksen painopisteen muuttaminen tarkoitti käytännössä sitä, että mitä päästöttömämpi polttoaineeseen pantu ainesosa oli, sitä vähemmän sitä verotettiin.

Nyt Rinteen hallitus päätti veronkorotuksella nostaa nyt ennen kaikkea polttoaineen energiansisältöveroa. ”Kohdistamalla veronkorotus energiasisältöveroon varmistettaisiin … ja vaikutus verotuloihin säilyisi biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen kasvun myötä.”

– Suomeksi tämä lause tarkoittaa sitä, että valtio haluaa näin varmistaa, että se saa varmasti liikenteeltä kasvavia verotuloja. Jos esimerkiksi liikenne siirtyisi käyttämään entistä enemmän biopohjaisia polttoainevaihtoehtoja, se tarkoittaisi valtion verotulojen pienentymistä, koska polttoainetta verotetaan vähemmän, Kankare toteaa.

…mutta Rinteen hallitus kerää vain rahaa valtion kassaan

Kankareen mukaan tämän myöntää myös hallitus, kun se veronkorotuksen perusteluissa toteaa, että ”energiasisältöveron painottumisen eräänä etuna on verotuottojen vakaampi kehitys pidemmällä aikavälillä. …Jos veronkorotus painotettaisiin hiilidioksidiveroon, biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen kiristyminen 2020-luvuilla laskisi veronkorotuksen pitkän aikavälin vaikutusta polttoaineverotuottoihin.”

Toisin sanoen hallituskin myöntää, ettei sen bensaveronkorotuksilla ole todellisuudessa mitään tekemistä ilmastonmuutoksen hillitsemisen kanssa.

Suomalaista autoilijaa kuritetaan yli kymmenen kertaa kovemmin kuin puolalaista hiilivoimalaa

Litrasta auton moottorissa poltettua bensiiniä pääsee kestävän kehityksen yhtiö Motivan mukaan ilmaan 2 350 grammaa hiilidioksidia. Tonnin hiilidioksidipäästöt seuraavat siis siitä, kun bensaa on poltettu 425,5 litraa. Autoilija maksaa hiilidioksiditonnin päästämisestä siis noin 299 euroa, kun polttoainevero on 70,25 senttiä. Pelkästään hiilidioksidiveron osuus on 73,95 euroa.

Ylen heinäkuisen uutisen mukaan päästökauppasektorilla saastuttaminen on nyt kalliimpaa kuin kertaakaan 11 vuoteen. Ylen mukaan hiilivoima ajautui pulaan Keski-Euroopassa, ja kiitos siitä kuuluu päästökaupalle. Kivihiiltä korvataan nyt maakaasulla, mikä laskee EU:n päästöjä nopeasti, Yle kertoo.

Päästöoikeuden hinta on heinäkuisen uutisen mukaan noussut korkeimmalle tasolleen 11 vuoteen. Yhden hiilidioksiditonnin päästäminen ilmakehään maksaa nyt lähes 30 euroa.

Vielä vuonna 2017 arvo mateli viiden euron tuntumassa. Hinta on siis harpannut kahdessa vuodessa lähes kuusinkertaiseksi.

– Hinnannousu osoittaa, että päästökauppa on nyt ilmastopolitiikan veturi, jolla päästöjä vähennetään, sanoi johtava analyytikko Vesa Ahoniemi energiayhtiö Fortumista Ylelle.

Päästöjä vähennetään kalliilla keinoilla

Talousteorian mukaan kustannustehokkain tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä on se, että aloitetaan halvimmista keinoista ja kustannus viimeisestä vähennetystä päästötonnista on sama, oli kyse mistä sektorista tai maasta tahansa. Juuri tähän on pyritty EU:n päästökauppajärjestelmällä. Ongelmallista on se, että esimerkiksi tieliikenteen päästöt jäävät päästökaupan ulkopuolelle.

Edellä esitetyistä laskelmista käy ilmi, että kun suomalainen autoilija maksaa jo ennen Rinteen hallituksen kuritustoimia 300 euroa veroja hiilidioksiditonnia kohden, päästökaupassa tonnin hinta on vain 30 euroa.

Ylivoimaisesti halvimmat keinot vähentää EU-alueen hiilidioksidipäästöjä olisivat siis päästökauppasektorilla – varsinkin kivihiiltä paljon käyttävässä Keski-Euroopassa. Vertailu osoittaa, että suomalainen autoilija vastaa omasta osuudestaan jo moninkertaisesti.

Jo ajoneuvovero kattaa autoilun päästöt

Tässä laskelmassa ei edes ole otettu huomioon ajoneuvoveroa.

Jos liikenne olisi päästökaupan piirissä, 130 g/km hiilidioksidipäästöillä ja 20 000 kilometrin vuotuisella suoritteella päästökiintiön voisi ostaa 70 eurolla, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen havainnollisti Uuden Suomen artikkelissa viime joulukuussa, kun puheena olivat ajoneuvoveron korotukset.

Niemisen mukaan korotettavaksi esitettyä ajoneuvoveroa on korotettu viime vuosina jo useaan otteeseen.

– Esimerkiksi 120 g/km hiilidioksidipäästöt tuottavan henkilöauton ajoneuvoveron perusvero on noussut seitsemässä vuodessa vajaasta 60 eurosta 184 euroon, Nieminen laski ajankohdan hintojen mukaan.

Jo ajoneuvoveron hinnalla voisi siis ostaa keskivertoauton tarvitsemat päästöoikeudet.